Amerikkalaisen monimiljardöörin ja sarjayrittäjän Elon Muskin Neuralink-yhtiö ilmoitti viime viikolla alkavansa asentaa mikrosiruja ihmisten aivoihin puolen vuoden kuluessa.
Laite asetetaan otsalohkon pinnalle kalloon poratun reiän kautta.
Aiemmin siruja on kokeiltu eläimillä. Yhtiö on myöntänyt apinoita kuolleen koeolosuhteissa. Neuralink-yhtiön tekemät eläinkokeet ovat parhaillaan viranomaisten tutkinnan kohteena Yhdysvalloissa.
Noin 20 sentin kolikon kokoisen implantin on tarkoitus yhdistää aivot tietokoneisiin.
Musk on sanonut, että implantin välityksellä aivoihin voisi siirtää tietokoneelta mitä tahansa tietoja ja taitoja. Implantin avulla ihmiset voisivat kommunikoida keskenään ja koneiden kanssa ajatuksen voimalla.
Musk on jo ilmoittanut ottavansa itse Neuralinkin sirun aivoihinsa.
Tässä jutussa kerromme, mihin aivoihin asetettavat sirut jo pystyvät, ja mitä huippututkijat ajattelevat niiden mahdollisuuksista lähitulevaisuudessa.
Neuralinkin mainoksessa apina pelaa tietokonetta ajatuksen voimalla
Elon Musk perusti Neuralinkin vuonna 2016. Yhtiö on kuuden vuoden ajan kehittänyt aivoihin asetettavaa tietokoneimplanttia ja ohjelmistoja, jotka lukevat sekä tulkitsevat aivosignaaleja.
Implantin avulla ihmisen pitäisi pystyä käyttämään tietokonetta ja muita älylaitteita ajatuksen voimalla.
Keväällä 2021 Neuralink julkaisi videon, jolla apina pelaa pöytätennistä jäljittelevää Pong-videopeliä ilman ohjainta. Apinan aivoihin oli asennettu kaksi yhtiön aivoimplanttia.
Käytännössä Neuralinkin koejärjestelyssä apina ajattelee mailan siirtämistä, ja sen aivoihin asennetut tietokoneimplantit lukevat ja tulkitsevat komennon.
Tietokoneen ohjaaminen ajatuksen voimalla ei kuitenkaan ole uusi keksintö. Jo 2000 luvun taitteessa on tehty kokeita, joissa tietokone lukee apinan aivokuorelta liikesignaaleja, ja muuntaa ne digitaalisiksi komennoiksi.
Sittemmin aivokäyttöliittymiä on onnistuneesti asennettu halvaantuneille ihmisille. Esimerkiksi tätä tekniikkaa hyödyntäen liikuntakyvytön ihminen potkaisi käyntiin jalkapallon MM-kisat Brasiliassa.
Ajatusten lukeminen on nykytieteelle mysteeri
Kursorin liikuttaminen tai napin painaminen ajatuksen voimalla on Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan professori Risto Ilmoniemen mukaan aivokäyttöliittymien normikauraa.
Ihmisen abstraktimpien ajatusten tulkinnassa tekniikka ei kuitenkaan ole kovin pitkällä.
– Me emme tunne, emmekä varmaan seuraavan sadan vuoden aikana tule tuntemaan yksityiskohtaisesti sitä, miten aivot koodaavat monimutkaisia ajatuksia, Ilmoniemi sanoo.
Tuukka Ruotsalo, joka on tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Kööpenhaminan yliopistossa ja akatemiatutkija Helsingin yliopistossa, on samoilla linjoilla.
– Ajatuksen voimalla voidaan antaa motorisia komentoja. Tällä hetkellä ne ovat päälle–pois- tai vasemmalle–oikealle-tyyppisiä komentoja.
Ruotsalon mukaan tietokoneet ovat eteviä tunnistamaan myös tunteita, kuten innostusta tai inhoa.
On helppo kuvitella tämän kaltaiselle teknologialle hyötykäyttöä esimerkiksi algoritmien suositteluun perustuvien musiikkisoittolistojen tai somefiidien kehittämisessä.
– Siinä on eettisiä kysymyksiä: kuinka paljon haluamme, että koneet käyttävät kognitiivisten tilojen tuntemusta hyödykseen.
Sen paremmin Ilmoniemi kuin Ruotsalokaan eivät usko siihen, että aivokäyttöliittymien avulla ihmiset oppisivat viestimään keskenään tai koneiden kanssa kovin monimutkaisia ajatuksia.
Molemmat pitävät myös taitojen tai tietojen tehokasta siirtämistä aivoihin sirun avulla mahdottomana.
– Se on aivan ufojuttu. Me emme tunne ajatusten koodia. Emme tiedä, mitä Neuralinkin pitäisi viestiä aivoille, jotta ihminen oppisi Dostojevskin tuotannon, Ilmoniemi sanoo.
Tutkijat lisäävät kuitenkin, että aivokäyttöliittymillä voi parantaa muistia ja oppimiskykyä stimuloimalla sopivia aivojen osia.
Siinä mielessä sirun asentaminen oikeaan kohtaan otsalohkossa voisi auttaa Dostojevskin tuotannon tankkaamisessa.
Implanteilla voi torjua Parkinsonin oireet tai kroonisen kivun
Professori Risto Ilmoniemi sanoo, että Neuralinkin kaltaisilla aivoimplanteilla on paljon mahdollisuuksia lääketieteessä. Nyt aivoihin asennettuja stimulaattoreita käytetään esimerkiksi Parkinsonin ja depression oireisiin.
– Sirulla voidaan pysäyttää vapina. Myös sietämätöntä kipua voidaan hoitaa aivostimulaattiolla.
Professori ja akatemiatutkija Ruotsalo näkee, että tulevaisuudessa aivokäyttöliittymäteknologia tulee hyödyttämään aiempaa suurempaa joukkoa ihmisiä, jotka tarvitsevat apulaitteita tietokoneen ja muiden älylaitteiden käyttöön.
Aiheesta lisää Tiedeykkösen jakosossa: Aivokäyttöliittymä – voiko älylaitetta ohjata ajatuksen voimalla? Miten ihminen ja tekoälyjärjestelmä saadaan keskustelemaan?
Voit keskustella aiheesta 11.12. klo 23 asti.