Vuoden tieteentekijä -palkinto on myönnetty yliopistonlehtori, filosofian tohtori Tuija Saresmalle. Hän nostaa rohkeasti esiin vihapuheen vaikutuksia tutkijoihin, tieteeseen ja yhteiskuntaan.
Palkinnon myöntänyt Tieteentekijöiden liitto arvostaa Saresman rohkeutta tieteentekijänä tuoda julkiseen keskusteluun rankkoja tutkimusaiheitaan, kuten verkkovihan ja vihapuheen.
– Kaikkien etu on, että tutkitaan rohkeasti poliittisesti arkoja aiheita. Muuten maailma ei kehity, perustelee Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola.
Filosofian tohtori Saresma on yliopistonlehtori ja nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Jyväskylän yliopistossa. Lisäksi hän on sukupuolentutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa ja kulttuurintutkimuksen, erityisesti sukupuolentutkimuksen dosentti Itä-Suomen yliopistossa.
Saresma johti valtioneuvoston tilaamaa Verkkoviha-hanketta, jonka raportti julkaistiin kesäkuussa 2022. Siinä tutkittiin muun muassa verkkovihan tuottajia ja levittäjiä.
– Itselleni oli järkyttävintä se, että osa verkkovihasta on tietoisesti poliittisiin päämääriin tähtäävää eli hyvin ideologista vihapuhetta, jonka tarkoitus on hiljentää tiettyjä ihmisryhmiä.
Jopa tuhansia ikäviä Twitter-viestejä
Saresma ei ole hellittänyt, vaikka sanoo itsekin joutuneensa usein maalittamisen eli joukkoistetun häirinnän kohteeksi. Saresman mukaan sitä tapahtuu aina, kun hän on julkisuudessa vihapuheaiheissa.
– Joku ohjaa ihmiset kimppuuni ja esimerkiksi Twitterissä tulee satoja, jopa tuhansia ikäviä viestejä. Mutta koen, että minun täytyy puhua näistä, koska ihmisten täytyy saada tietoa.
Saresma vakuuttaa, että hermo on kestänyt aika hyvin aktiivisen maalittamisen, vaikka se ei aina helppoa olekaan.
– Olen ehkä sillä tavalla lasista tehty, että kyllä niitä murtumiakin välillä tulee.
Tieteentekijöiden liiton mukaan tutkijoihin ja heidän työhönsä kohdistuu yhä enemmän epäasiallista kommentointia ja uhkailua sosiaalisessa mediassa. Liiton mukaan se vaarantaa perustuslain turvaaman tutkimuksen vapauden. Saresma onkin aktiivisesti ja asiallisesti perustellen avannut julkisuudessa vihapuheen vaikutuksista tutkijan työhön, tieteeseen ja laajemmin koko yhteiskuntaan.
– On ajateltu, että vihapuhe kohdistuu lähinnä marginaaliryhmiin, esimerkiksi rodullistettuihin naisiin, mutta yhä enemmän se kohdistuu ikään kuin ylöspäin eli poliitikkoihin, toimittajiin ja tutkijoihin.
Pelko johtaa itsesensuuriin
Tieteentekijät ovat huolissaan siitä, että jo nyt osa tutkijoista pelkää häirinnän tai maalittamisen kohteeksi joutumista.
– Monet kollegat miettivät paljon, että haluavatko esiintyä sosiaalisessa mediassa näistä aiheista tai tekevätkö edes tietyistä aiheista tutkimusta. Kyllä tutkijoiden itsesensuuri on jo tosiasia, sanoo Saresma.
Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola painottaa, että Suomen henkiselle ja taloudelliselle hyvinvoinnille on ensiarvoista, että päätöksenteko perustuu laadukkaaseen, monipuoliseen tutkimukseen.
– Sitä ei saa rajoittaa poliittisilla eikä muillakaan perusteilla.
Saresma näkee vihapuheen pyrkimyksen vaarallisena ja uhkana jopa sananvapaudelle.
– Vihapuheella pyritään rapauttamaan luottamusta tutkimusyhteisöön, yliopistoon, mutta myös oikeuslaitokseen, poliisiin ja tiedotusvälineisiin ja lopulta on kyse demokratian murentamisesta ja tuhoamisesta.
Demokratia ei ole särkymätön
Demokratian puolustamista Saresma pitää erittäin tärkeänä demokraattisesti vahvassa Suomessakin, mutta varoittaa samalla, että se ei ole särkymätön.
– Ikävä uutinen tuli vastikään Saksasta, jossa valtiopäivätaloon suunniteltiin hyökkäystä.
Saresma myöntää, että vielä ei ole pystytty tarkkaan hahmottamaan, mistä vihapuhetta johdetaan. Joistakin keskittymistä ja yksittäisiltä tileiltä vihapuhetta leviää enemmän, mutta lähteitä ei tunneta riittävästi.
– Masinoitujen viestiryppäiden lisäksi tulee myös yksittäisten ihmisten kiivastuksissaan tekemiä postauksia.
Vaikka sosiaalisen median alustoja on jo useita ja määrä vain kasvaa, Saresma ei ole huolissaan verkkovihan levittäjien määrästä.
– Suomi-Twitteristä löytyy joitakin satoja organisoidusti ja tieten tahtoen verkkovihaa levittäviä toimijoita, jotka saavat muuta porukkaa mukaan, mutta määrä on onneksi suhteellisen pieni.
Twitterin juuri ostaneesta miljardööri Elon Muskista Saresma on huolissaan. Musk kannattaa lähes rajatonta sananvapautta ja on palauttanut jäädytettyjä tilejä, muun muassa Donald Trumpin tilin.
– En ymmärrä miten kukaan voi ajatella absoluuttisen ja täysin vailla vastuuta olevan sananvapauden olevan tarpeen. Etenkään silloin, kun vihapuheella vahingoitetaan ihmisiä ja yllytetään jopa väkivaltaan, huokaa dosentti Saresma.
