Kun naisten hiihtoa viime vuodet mielin määrin hallinnut Therese Johaug hyvästeli maaliskuussa maailmancupladut, kukaan ei ollut hengittämässä tulosluettelossa norjalaistähden niskaan.
Kuin alleviivatakseen ylivoimaansa, Johaug repi uransa viimeisessä henkilökohtaisessa startissa peräti 35 sekunnin eron toiseksi sijoittuneeseen Ruotsin Jonna Sundlingiin. Se oli voittomarginaalina Johaugin murskaavin esitys maailmancupin väliaikalähdöissä yli kahteen vuoteen.
Kilpailussa oli kuitenkin hopeareunus. Tulevaisuuden kannalta kutkuttavaa oli, että Sundlingin takana seuraavat kuusi urheilijaa, mukaan lukien Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen, mahtuivat 15 sekunnin sisään.
Naisten hiihto on ollut kymmenen viime vuoden aikana norjalaisten juhlaa. Ensin tahtipuikkoa heilutti Marit Björgen, sen jälkeen Johaug.
Ylivoimaa kuvaa, että arvokisojen normaalimatkoilla vain Ruotsin Charlotte Kalla ja Puolan Justyna Kowalczyk onnistuivat olemaan norjalaisten edellä. Kalla onnistui tempussa kolmesti, Kowalczyk kerran.
Johaugin, Björgenin, Kallan ja Kowalczykin lisäksi vain norjalainen Ragnhild Haga omistaa normaalimatkoilta yhden henkilökohtaisen arvokisakullan.
Tämän viisikon arvokisavoittoja vuosina 2013–2022 yhdistää yksi asia: vuodenvaihteessa kilpailtavan Tour de Ski -kiertueen välttäminen viimeiseen asti.
Data on kylmää luettavaa. Vuoden 2015 Falunin MM-kilpailujen jälkeen kaikki naisissa jaossa olleet normaalimatkojen MM- ja olympiakullat ovat menneet urheilijoille, jotka eivät osallistuneet arvokisoja edeltäneelle Tourille.
Björgen aloitti boikottirallin
Edellä mainitut lukemat ovat nöyryyttäviä Kansainväliselle hiihtoliitolle FISille ja etenkin sen maastohiihtokomitean norjalaiselle puheenjohtajalle Vegard Ulvangille.
Tour de Ski on Ulvangin ja liiton entisen markkinointipäällikön Jürg Capolin luomus, joka debytoi vuodenvaihteessa 2006–2007. Kiertue nautti ensimmäisinä vuosina urheilijoiden arvostusta, eikä sen väliin jättäminen tullut kyseeseen.
Boikottirallin avasi Björgen, joka jätti Tourin väliin ennen vuoden 2010 Vancouverin olympialaisia – ja oli lopulta kolmella kullalla sekä yhdellä hopealla ja pronssilla viiden renkaan kisojen menestynein hiihtäjä.
Tourin boikotointi tai sen keskeyttäminen alkuvaiheessa on kuulunut menestyskaavaan myös osalla mieshiihtäjistä, kuten Iivo Niskasella. Naisissa viime vuosien kaava on silti selvin: maailman paras on kieränyt kiertueen kaukaa.
Vihdoin paluu vanhaan?
Maailman parhaan naishiihtäjän vakanssi on ollut auki viime maaliskuusta. Alkukauden viisi ensimmäistä normaalimatkan kilpailua ovat tarjonneet neljä eri voittajaa: Kerttu Niskanen, Ebba Andersson, Jessica Diggins ja Frida Karlsson. Heistä Karlsson on pystynyt voittoon kahdesti.
Nelikko on osallistunut Tour de Skille kiitettävällä prosentilla, kuten myös kärkisijoja tällä kaudella kolkutellut Krista Pärmäkoski.
Juuri nyt kilpailutilanne on tiukempi kuin aikoihin, kun ajatellaan helmikuussa odottavia Planican MM-kisoja. Tiukassa voittokamppailussa hiihtäjät hakevat etua kilpakumppaneihinsa monin eri tavoin, muun muassa harjoituksen rytmityksellä. Se taas voisi tarkoittaa Tourin jättämistä väliin vuodenvaihteessa.
Ratkaisu olisi ymmärrettävä. Jokainen hiihtäjä on oikeutettu suunnittelemaan kilpailukalenterinsa niin, että se palvelee hänen tavoitteitaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Mutta.
Vaikka alkukauden voittotaistelut ovat olleet viime vuosia jännittävämpiä, venäläishiihtäjien sulkeminen kansainvälisistä kilpailuista on ollut lajille raskas isku.
Juuri siksi maastohiihto tarvitsee kipeämmin kuin koskaan parhaat voimansa Tour de Skille, kuten ennen vanhaan. Kovatasoinen, huippujen tähdittämä kiertue olisi kaivattua lääkettä lajin kansainväliselle kiinnostusarvolle.
Siispä Niskanen, Pärmäkoski ja kumppanit, tehkää hiihdolle palvelus älkääkä ottako mallia Johaugista ja Björgenistä!