Yksityisteiden kunnostamiseen tarkoitettuja valtionavustuksia korotetaan reippaasti. Vuosien 2023–2025 aikana valtio voi maksaa jopa 70 prosenttia korjauskustannuksista. Samalla nostetaan myös muita osuuksia.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoo, että yksityisteistä ja yksityisessä omistuksessa olevista silloista olisi pidettävä huolta arkisen liikenteen sujuvuuden lisäksi maan huoltovarmuuden vuoksi.
Toimiva tiestö on tärkeä esimerkiksi ruuan- ja energiantuotannolle. Yksityisteitä tarvitsevat myös pelastuslaitokset, poliisi ja puolustusvoimat.
– Jos esimerkiksi silta pitää korjata, se voi olla kallis paukku yksityisille tiekunnan jäsenille ja siksi haluamme näitä korjauksia edistää ja tukea, Harakka sanoo.
Valtio-omisteisen metsätaloutta palvelevan yhtiön Tapio oy:n johtava asiantuntija Kati Kontinen korostaa, että maa- ja metsätalous muodostavat metsä- ja elintarviketeollisuudelle kriittisen toimitusketjun alkupään.
– Kaiken tämän perustana on toimiva tiestö, Kontinen sanoo.
Hänen mukaansa lähes 90 prosenttia maa- ja metsätalouden kuljetuksista hoidetaan yksityisteiden kautta.
– Toivottavasti korotukset ovat toimiva piristysruiske teiden kunnostamiselle.
Harakka kertoo, että urakkakohtaiset tukiosuudet kasvavat määräaikaisesti.
Harakan mukaan korotuksilla pyritään vastaamaan myös yleiseen tienpidon kustannustason nousuun.
Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvioissa, paljonko yksityisteiden parantamiseen suunnataan rahoitusta. Hallituksen talousarvioesitykseen perustuva vuoden 2023 määräraha on 23 miljoonaa euroa ja tämän lisäksi on käytettävissä aiempien vuosien siirtomäärärahoja noin 44 miljoonaa euroa.
Yksityistiet ovat merkittävä osa Suomen tieverkostoa
Yksityistiet ja yksityisessä omistuksessa olevat sillat ovat merkittävä osa Suomen tieverkostoa. Yksityisteiden varsilla noin 30 000 yritystä, 40 000 maatilayritystä, 250 000 omakotitaloa ja 190 000 kesämökkiä sekä suuri määrä metsätilojen palstoja.
Yksityisteitä on Suomessa kaikkiaan noin 370 000 kilometriä.
– Teille syntyy korjausvelkaa ja tätä pyritään nyt kuromaan umpeen, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka painottaa.
Parempikuntoisella tieverkostolla pyritään siis parantamaan arkisen liikenteen sujuvuutta ja huoltovarmuutta sekä helpottamaan muassa kotimaisen puun kuljetuksia yksityisteiden varsilta metsäteollisuuden ja energiatuotannon tarpeisiin.
Yksityisteiden rahoituksesta vastaavat ensi sijassa niiden omistajat, mutta valtio ja kunnat tukevat yksityisteiden ylläpitoa.
Lohjalla tiedetään siltojen merkitys
Lohjalaiselle yrittäjälle Aleksander Nybergille kodin lähellä sijaitseva silta on tärkeä jo yksinomaan arjen sujumisen kannalta. Silta on Nybergin lasten koulutie ja hän itse ajaa sitä pitkin lähes päivittäin suurilla työkoneilla eri puolilla pääkaupunkiseutua sijaitseville työmaille.
– Silta on erittäin tärkeä yritystoiminnan kannalta, koska sitä pitkin pääsee ripeästi hommiin. Toimiva kulkuyhteys on tärkeä, koska meillä on myös päivystysvastuuta, Nyberg kertoo.
Lohjalla Veijolantiellä sijaitseva silta korjattiin parisen vuotta sitten. Urakan vetämisestä vastanneen tieisännöitsijän Mika Erosen mukaan vastaavia korjausta kaipaavia kohteita on paljon eri puolilla maata. Eronen korostaa, että esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa käytettävät raskaat työkoneet vaativat kantokyvyltään hyvät ja kunnossa olevat väylät.
– Tällaisten kuljetustarpeiden vuoksi tämä Veijolantien siltakin korjattiin.
Yksityisteitä käyttää jopa kaksi miljoonaa suomalaista.
Harakka: Koronapandemia jarrutti teiden korjauksia
Yksityisteiden kunnostamiseen suunnattuja määrärahoja on aiemmilta vuosilta jäänyt ajoittain käyttämättä. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mukaan tätä selittää pitkälti vaikeat koronavuodet, joiden aikana korjaushankkeita ei oikein saatu liikkeelle.
– Tiekuntien oli vaikea pitää yhteyttä ja tehdä päätöksiä, Harakka selventää.
Myös Tapio oy:n johtava asiantuntija Kati Kontinen sanoo koronan ainakin osaltaan selittävän käyttämättä jääneitä määrärahoja.
Harakka toteaa, että korjausurakat ovat usein suuria ja kalliita, joten tiekunnat joutuvat harkitsemaan hankkeita perusteellisesti.
– Nyt on isoja kertaluonteisia korjauksia tehtävänä, ja niihin halusimme erityisesti vastata, jotta tiekunnat rohkenisivat tehdä isojakin satkauksia, Harakka sanoo.
Harakan mukaan korotuksilla pyritään vastaamaan myös yleiseen tienpidon kustannustason nousuun.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 12.12. kello 23:een saakka.