MONTREAL Kuinka ihminen voisi elää sopusoinnussa luonnon kanssa? Tämä valtava kysymys on keskiössä YK:n luontokokouksessa Montrealissa, kun maailma etsii keinoja kauniin vision todeksi muuttamiseen.
Neuvottelut kääntyivät tänään toiselle viikolle. Toistaiseksi kokouksessa on päätetty toimeenpanoon liittyvistä ja teknisistä asioista. Todelliset kiistakapulat nousevat pöydälle erityisesti torstaina alkavassa korkean tason vaiheessa.
Jo viiden päivän neuvottelut ovat vahvistaneet Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenbergin käsitystä siitä, että kokouksessa ollaan nyt oikealla uralla.
– Kyllä täältä tulosta tulee, se on ihan selvä, von Weissenberg toteaa.
Suomi osallistuu neuvotteluihin osana Euroopan unionia. Sekä Suomelle että EU:lle on erityisen tärkeää, että paketista saadaan tasapainoinen, varsinkin neljän suuren päämääränsä osalta:
- Luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä lajien ja elinympäristöjen tilan parantaminen maalla, sisävesissä ja merillä.
- Luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön edistäminen.
- Geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako.
- Rahoitus, toimeenpanon vahvistaminen ja valtavirtaistaminen
Mitä Suomi kaipaa sopimukselta?
Yksi EU:n ja Suomen keskeisiä päämääriä neuvotteluissa edetessä on kirittää muuta maailmaa tavoitteisiin, jotka sisältyvät jo nyt unionin biodiversiteettistrategiaan.
Varsinkin tavoite 30 prosentin suojelupinta-alasta maa- ja merialueilla vuoteen 2030 mennessä on sellainen, josta Suomi ja monet muut maat pitävät lujasti kiinni neuvotteluissa.
Ennallistamisen eli ympäristön luonnontilaan palauttamisen osalta Suomi toivoisi maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi 3 miljardia hehtaaria.
Von Weissenbergin mukaan määrällisten, konkreettisten ja mitattavien tavoitteiden laatiminen on ensiarvoisen tärkeää. Silloin pystytään esimerkiksi perustelemaan määrärahoja ja takaamaan myös se, että kansalaiset ymmärtävät, mistä on kyse.
Numeroiden lisäksi Suomi peräänkuuluttaa tavoitteissa myös laatua.
– Tärkeää ei ole vain suojelun määrä, vaan myös laatu. Suojelualueiden laatua pitää parantaa, Suomi on siinä todella hyvä ja toivoo muilta vastaavaa, von Weissenberg sanoo.
Lisäksi on tärkeää, että Suomen metsä-, maatalous- ja kalataloussektorit löytävät itsensä kehyksestä.
Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Katja Matveinen arvioi, ettei nyt neuvoteltava kehys tuo Suomelle tai EU:lle valtavasti uutta edellä mainittujen sektoreiden osalta, mutta toivoo, että sektorit näkyisivät neuvotteluissa ja mainittaisiin tavoitteissa.
MMM:n ympäristöneuvos Johanna Niemivuo-Lahti korostaa, että neuvotteluissa vahvasti esiin nousevan suojelutavoitteen lisäksi myös suojelualueiden ulkopuolella tehtävä työ on ensiarvoisen tärkeää.
Esimerkiksi kirjaus haitallisten vieraslajien torjunnasta vaatii edelleen käsittelyä. Haitallisten vieraslajien torjunta on ollut yksi harvoja valonpilkahduksia edellisissä, vuonna 2010 laadituissa tavoitteissa ja Niemivuo-Lahden mukaan Suomi ja EU:n ovat olleet edelläkävijöitä tässä työssä.
Marina von Weissenberg korostaa, että luontokadon torjuntaan liittyy myös sellaisia toimia, joissa esimerkiksi Afrikka on EU-aluetta kunnianhimoisempi.
Yksi esimerkki on Sahelin vihreä vyöhyke, massiivinen Afrikan unionin ennallistamishanke, jonka tarkoituksena on istuttaa vuoteen 2030 mennessä Saharaan 8 000 kilometriä leveä metsävyöhyke.
Kysymys rahoituksesta roikkuu ilmassa
Useat ympäristöjärjestöt peräänkuuluttavat samoja tavoitteita kuin Suomi ja EU.
Suomen valtuuskuntaan kuuluva WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen on Marina von Weissenbergin kanssa samoilla linjoilla siitä, että luontokadon pysäyttäminen vaatii erityisesti numeerisia tavoitteita.
Tarvainen toivoo myös, että Montrealin kokouksesta saataisiin Pariisin sopimuksen kaltainen viestinnällinen voitto: 30/30-suojelutavoitteesta tulisi yhtä voimakas symboli kuin 1,5 asteen tavoitteesta lämpenemisen rajaamisessa.
Tarvainen nostaa esiin myös luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvän tavoitteen ekologisen jalanjäljen puolittamisesta globaalilla tasolla.
Tätä tavoitetta on jo vuosia käytyjen neuvottelujen aikana kannatettu ja vastustettu, vaikkei ehkä aina Tarvaisen mukaan täysin ymmärretty.
– Tässä ei pyydetä, että kehitysmaiden pitää puolittaa ekologinen jalanjälkensä, vaan kulutusta pitää pienentää erityisesti varakkaissa maissa, niiden kulutuksen ulkoistettu vaikutus huomioiden.
Kehittyvien ja varakkaampien maiden välisiin suhteisiin liittyy myös yksi suurista, vielä tässä vaiheessa ilmassa roikkuvista kysymyksistä: raha.
WWF toivoo neuvottelujen korkeassa vaiheessa ilmoitusta siitä, että Suomi kohdentaisi jatkossa suuremman osan kehitysyhteistyöstään biodiversiteettitoimiin.
Kokouksen alussa esimerkiksi Kanadan pääministeri Justin Trudeau ilmoitti maan kasvattavan biodiversiteettirahoitusta yli 250 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla.
Suomen noin 1,3 miljardin euron kehitysyhteystyöbudjetista noin 0,5 prosenttia on kohdistettu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Osuus on huomattavasti pienempi kuin muilla Pohjoismailla.
Bolsonaron hajuvesi tuoksuu yhä ilmassa
Monet maat, esimerkiksi Brasilia – yksi luontodiplomatian keskeisimmistä pelureista – vaativat uuden kehitysyhteistyöpohjaisen rahaston perustamista. Vaikka osapuolet tiedostavat rahoituksen tarpeen, suhtautuvat varakkaat maat rahastoideaan nihkeästi.
Brasilian entinen presidentti Jair Bolsonaro vei maata kauemmas kansainvälisestä ympäristodiplomatiasta. Lula da Silvan valinta maan johtoon herätti toiveita maailman keuhkoja hallitsevan Brasilian suunnanmuutoksesta.
Von Weissenbergin mukaan Brasilian suunta onkin muuttunut, mutta käytävillä kiertää myös sanonta, jonka mukaan Bolsonaron hajuvesi tuoksuu kuitenkin vähän ilmassa.
Brasilia on suurimpia luonnon monimuotoisuuden supervaltoja. Neuvotteluasemassaan se toivoo maksuja Amazonian tarjoamista ekosysteemipalveluista. Brasilia siis pyrkii sopimuksessa vahvasti saajapuolelle maailman suurimman sademetsän voimin.
Ajatusta tukevat sademetsävaltiot, esimerkiksi Indonesia ja osa Afrikan maista. Myös aiemmin tänä syksynä Egyptin ilmastokokouksessa rahoituskysymykset nousivat keskiöön ja viivyttivät kokouksen valmistumista.
Lue myös: