Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Vaateyritysten ilmastotoimet selvityksen mukaan kaukana tavoitteesta

Yritysvastuujärjestön tekemän selvityksen mukaan ala on menossa eteenpäin, mutta ilmaston lämpenemisen kannalta tavoitteista ollaan kaukana.

Työntekijät rullaavat kentällä kuivumassa olevia kankaita.
Vaate- ja tekstiilikaupan isoimmat päästöt syntyvät tuotannosta. Kuvassa kuivatetaan kankaita Bangladesissa. Kuva: Sultan Ahmed Niloy / AOP

Vaatealalla on pitkä matka ilmastotavoitteiden toteuttamiseen, selviää yritysvastuujärjestö Finnwatchin selvityksestä.

Selvityksen mukaan kymmenen lähes kahdesta sadasta isosta alan yrityksestä on ilmoittanut toimivansa kansainvälisen ilmastotavoitteiden mukaisesti. Suurin osa isoihin päästövähennyksiin lupautuneista yrityksistä edustaa kansainvälisiä vaate- ja muotibrändejä, joista iso joukko myy vaatteita tai tekstiilejä suoraan kuluttajille myös Suomessa.

Suomalaisista yrityksistä mukana olivat Lindström, Marimekko, Reima, SOK, Kesko, Stockmann, Tammer Brands ja Tokmanni.

Selvitys osoittaa Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipolan mukaan, että suomalaisten vaateostokset ovat iso riesa ilmaston lämpenemisen kannalta.

– Kaikkein edistyksellisimpienkin yritysten lupauksissa on suuria puutteita, joten ei näytä mahdolliselta, että toimialan päästöt vähenisivät riittävän nopeasti, Leipola sanoo.

Edistyksellisillä yrityksillä Leipola viittaa isoihin kansainvälisiin yrityksiin, jotka ovat ilmoittaneet vähentävänsä päästöjään vuonna 2015 solmitun Pariisin sopimuksen mukaisesti. Päästöjä pitäisi silloin vähentää myös yritysten alihankintaketjuissa. Vaatekaupassa tämä tarkoittaa silloin myös päästöjen vähentämistä esimerkiksi lukuisissa aasialaisissa yrityksissä.

Koko tuotantoketjun päästöjen vähentäminen hidasta

Noin 2 000 yritystä on sitoutunut tavoitteisiin ja mukana järjestössä, joka edistää yritysten ilmastotyötä. Selvityksessä mukana olleista suomalaisyrityksistä Kesko on järjestön niin sanottuja edelläkävijöitä.

Esimerkiksi Keskon tavoitteena konsernitasolla on vähentää alihankintaa myöden myytyjen tuotteiden päästöjä noin kolmella prosentilla vuosittain vuoteen 2026 mennessä. Vertailuvuosi on vuosi 2020.

Alihankintaketjun päästöjen vähentäminen on paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi myymälöiden sähkön tai kuljetusten päästöjen vähentäminen. Esimerkiksi Keskon osalta alihankinnan päästöt ovat yrityksen oman arvion mukaan pelkästään myytyjen tuotteiden osalta lähes kaksikymmentäkertaiset myymälöiden päästöihin verrattuna.

Koko tuotantoketjun päästöt ovat vielä myytyjä tuotteita paljon suuremmat ja yhtiön varovaisen arvion mukaan 5,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna 2021. Määrä on enemmän kuin henkilöliikenteen päästöt Suomessa samana vuonna.

Keskon tavoite on vähentää myymälöiden päästöjä 90 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä.

Alihankkijoiden osalta tavoitteet löyhemmät

Finnwatchin mukaan niin sanotuissa tieteeseen perustuvissa yritystavoitteissa alihankintaketjun tavoitteet ovat löysemmät kuin varsinaisessa liiketoiminnassa. Myös esimerkiksi yritysten ilmoittamat vertailu- ja tavoitevuodet vaihtelevat.

– Kaikkia päästöjä pitäisi vähentää samassa tahdissa Pariisin tavoitteiden mukaisesti, Leipola esittää.

Suurista vähittäiskauppaketjuista SOK ja Tokmanni eivät ole ilmoittaneet alihankintaketjujen päästövähennystavoitetta. Samoin kuin Kesko, yritykset ovat ilmoittaneet kuitenkin tavoitteistaaan saada suurin osa alihankkijoistaan ilmoittamaan halusta sitoutua lähivuosina tiukkoihin tavoitteisiin.

Yritysten lisäksi suurin osa maailman maista on sitoutunut vähentämään ilmastopäästöjään Pariisin sopimuksen mukaisesti, mutta lupaukset eivät YK:n mukaan riitä.

Vain osa yrityksistä mukana tiukemmissa tavoitteissa

Valtioiden sitoumuksia seurataan nykyään vuosittain. Edelläkävijäyritysten lupauksia seurataan viiden vuoden välein, mutta samoin kuin monilla valtioilla, sitoumukset eivät välttämättä ole lupauksia varsinaisista toimista.

Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipolan mukaan suurin ongelma vaatealalla on, että vain osa alan yrityksistä on sitoutunut tai sitoutumassa tiukempiin tavoitteisiin.

– Alalla ollaan kuitenkin herätty asiaan ja siitä kertoo, että tiukemmissa tavoitteissa ollaan mukana.

Tavoitteiden toteuttaminen vaatii mittavaa tietojen keruuta koko toimitusketjusta. Liiketoimintajohtaja Sami Sykkö muotialan etujärjestö Fashion Finlandista muistuttaa, että Suomessa alalla toimii pieniä yrityksiä. Vaikka ne olisivat sitoutuneita vähentämään päästöjään, niillä ei Sykön mukaan ole mahdollisuuksia isojen yritysten tavoin selvittää ja raportoida ilmastovaikuituksista.

– Tekemistä kyllä meidänkin alalla riittää. Työtä pitää jatkaa, mikä on meidän kaikkien yhteinen halu, Sykkö sanoo Radio Suomen haastattelussa.

Vaatealan kokonaispäästöistä ei ole tarkkoja laskelmia, mutta arvioiden mukaan alan päästöistä maailmassa on muutamasta prosentista kymmeneen prosenttiin. Suurimmat päästöt syntyvät tuotannosta.

Niin sanotun Pariisin sopimuksen tavoitteena on vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä niin, että maapallo ei lämpiäisi enempää kuin 1,5 astetta. Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,2 astetta esiteollisesta ajasta.

Muotiala ja kestävä kulutus

Lue lisää:

Pikamuodin ongelmiin keksittiin yksi ratkaisu Suomessa – lopputulos voi olla vaikkapa lankaa

Tekstiilijätteen kierrätys loisi uuden alan Eurooppaan – Suomen teollisuus haluaa mukaan vaatteiden kiertotalouteen

Harva tietää halpavaatteen todellisen hinnan: Pikamuoti saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne, koska vaatteita ei tehdä kestämään