Itä-Suomen yliopiston, Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtorit olisivat valmiita harkitsemaan lukukausimaksuja korkeakouluihin.
Lukukausimaksut nousivat jälleen viime viikolla esiin valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa, jossa pohdittiin tulevan vaalikauden taloudenpitoa. Ministeriön mukaan korkeakoulut voisivat lukukausimaksuilla esimerkiksi parantaa koulutuksen laatua.
Taustalla on se, että suomalaisten koulutustasoa haluttaisiin kipeästi kasvattaa – mutta isot panostukset sen rahoittamiseen syventäisivät valtionvelkaa.
Valtiovarainministeriö ehdottaakin, että opiskelijat rahoittaisivat entistä isomman osan omasta koulutuksestaan.
– Nyt on kova tarve lisätä korkeakoulutusta, mutta valtiontalous ei mahdollista rahoituksen lisäämistä kovin paljoa, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen toteaa.
– On tärkeää, että löydettäisiin keinoja, joilla perusrahoitusta voitaisiin vahvistaa. Tämä voisi olla yksi keino muiden joukossa, sanoo Metropolia-ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja, rehtori Riitta Konkola.
Kahden tason kouluja ei haluta
Rehtorit suhtautuvat myönteisimmin sellaiseen lukukausimalliin, jossa opiskelijat maksaisivat vasta toisesta suorittamastaan tutkinnosta.
– Aika iso osa opiskelupaikoista on opiskelijoilla, joilla on jopa valmiita tutkintoja alla. Vaikka aloituspaikkojen määrä on suurempi kuin lukiosta valmistuvien määrä, meillä jää joka vuosi iso joukko nuoria vaille opiskelupaikkaa, Mönkkönen toteaa.
– Joissain tapauksissa olisi perusteltua, että opiskelija itse tai hänen työnantajansa maksaisi tutkinnon, Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Saarikoski sanoo.
Ministeriön ehdotuksen mukaan korkeakoulut saisivat itse päättää, ottaisivatko ne maksut käyttöön ja minkä suuruisina. Korkeakoulut voisivat myös halutessaan periä erisuuruisia maksuja eri koulutusaloilla.
Itä-Suomen yliopiston Mönkkönen ei kuitenkaan halua, että korkeakoulut jakautuisivat laadukkaisiin ja ”halpoihin” kouluihin. Hän huomauttaa, että Suomen korkeakoulut ovat keskenään varsin tasalaatuisia, eli jokainen saa suunnilleen yhtä laadukasta opetusta riippumatta siitä, missä opiskelee.
Myös Metropolian rehtori Konkola pitää tärkeänä, että korkeakouluilla olisi yhteisesti sovitut, samat periaatteet maksujen perimiseen.
– Ei pitäisi olla vaihtelua, se olisi hakijoiden näkökulmasta hankalaa.
Maksujen pitää olla oikeudenmukaisia
Kaikki rehtorit muistuttavat, että suomalainen koulutus on aina perustunut maksuttomuudelle ja tasa-arvolle.
Jos lukukausimaksuja otetaan käyttöön, ne eivät saa rehtoreiden mukaan aiheuttaa epätasa-arvoa ja sosiaalista eriarvoisuutta – siis sitä, että korkeakouluun hakisivat vain ne, joilla on varaa maksaa siitä.
– Suomalaisen yhteiskunnan etu on, että kansalaisten on mahdollista suorittaa koulutus perusasteelta tohtorintutkintoon asti ilmaiseksi, Vesa Saarikoski sanoo.
Jos yliopistot alkaisivat periä maksuja, ne käytettäisiin rehtoreiden mukaan perusasioihin: opetuksen laadun parantamiseen, kuten vaihtoehtoisten opetusmuotojen kehittämiseen.
Pitäisikö korkeakouluissa olla lukukausimaksut? Voit keskustella aiheesta 14.12. klo 23:een saakka.