Suomi ei harkitse iranilaisten turvapaikanhakijoiden palautusten keskeyttämistä Iranin väkivaltaisuuksien ja ihmisoikeusloukkauksien takia.
Maahanmuuttovirasto (Migri) ei toistaiseksi näe tarvetta linjaukselle, jolla keskeytettäisiin iranilaisten käännytykset tai karkotukset turvallisuussyistä.
– Meistä tilanne ei ole sellainen, että vaara kohdistuisi kaikkiin Iraniin palaaviin. Jokainen turvapaikkahakemus arvioidaan erikseen ja katsotaan, onko kyseinen hakija vaarassa sinne palatessaan. Tällä hetkellä ei ole sellaista näkemystä tai linjausta, että turvallisuustilanne vaikuttaisi kaikkiin maassa oleskeleviin, Migrin turvapaikkayksikön tulosaluejohtaja Eeva-Maija Leivo perustelee.
Iranissa on osoitettu laajasti mieltä sen jälkeen, kun nuori kurdinainen Mahsa Amini kuoli siveyspoliisin pidätettyä hänet syyskuussa. Turvallisuusviranomaiset ovat tukahduttaneet protesteja kovin ottein. Mielenosoituksissa arvioidaan kuolleen jo satoja ihmisiä ja pidätettyjen määrä on noussut lähes 20 000:een. Iran on myös vahvistanut teloittaneensa ensimmäisen mielenosoituksiin osallistuneen.
Euroopan unioni asetti maanantaina uusia Iranin-vastaisia pakotteita maan sisäisten ihmisoikeusloukkausten ja Venäjän sotatoimien tukemisen seurauksena.
Leivo kertoo, että Migrin maatietotutkija vieraili Iranissa juuri muutama viikko sitten tutkimassa afganistanilaispakolaisten asemaa maassa. Samalla pystyi tarkastelemaan myös Iranin yleistä tilannetta.
– Maan tilannetta seurataan jatkuvasti, mutta tällä hetkellä ei ole tunnistettu sellaista tarvetta, jonka perusteella kaikki hakemukset laitettaisiin saman seulan läpi, Leivo sanoo.
Esimerkiksi Afganistanin kansalaisille ei tehdä toistaiseksi turvapaikka- ja oleskelulupahakemuksiin kielteisiä päätöksiä, jotka johtaisivat maasta poistamiseen. Maahanmuuttovirasto kertoi linjauksesta syksyllä 2021 sen jälkeen kun maan turvallisuustilanne oli heikentynyt Talibanien valtaan nousun jälkeen.
Saksassa harkitaan iranilaisten palautusten keskeyttämistä Iranin heikentyneen turvallisuustilanteen takia, kertoi Deutsche Welle marraskuun lopussa. Tv-yhtiön mukaan osa Saksan osavaltioista on jo tehnyt iranilaisia turvapaikanhakijoiden palauttamista koskevan keskeytyspäätöksen. Tosin viime vuosina palautuksia on tehty vain joitakin kymmeniä. Tämä on niukasti siihen nähden, että Saksassa on 12 000 iranilaista turvapaikanhakijaa.
Leivo huomauttaa, että jokainen maa päättää itse maalinjoistaan.
Tutkija keskeyttäisi iranilaisten palautukset
Turvapaikanhakijoita auttavan yhdistyksen puheenjohtaja, tutkija Sanna Valtosen mielestä palautusten keskeyttäminen olisi oikea ratkaisu. Iranissa on jo mestattu ihmisiä julkisesti ja turvallisuustilanne muuttuu yhä huonommaksi, hän muistuttaa.
– Iranin tilanne ei varmasti ole pitkään länsimaissa oleskelleille turvallinen. Ketään ei saa lähettää paikkaan, jossa on edes potentiaalinen riski joutua oikeudenloukkausten uhriksi. Tällä hetkellä se riski on Iranissa aika suuri, Valtonen sanoo.
Valtonen painottaa, että Migrin linjaratkaisut ovat merkittäviä yksilöille, koska ne voivat avata heille uuden mahdollisuuden.
Maahanmuuttoviraston pitäisi hänen mielestään tutkia uudestaan myös maassa olevien iranilaisten aiemmat kielteiset turvapaikkapäätökset tai käännytyspäätökset. Näin he voisivat saada tilapäisiä oleskelulupia ja hankkia muukalaispasseja.
Valtonen kertoo, että Iranin tapahtumat aiheuttavat Suomessa oleville turvapaikanhakijoille valtavaa stressiä ja ahdistusta. He ovat peloissaan sekä itsensä että sukulaistensa ja ystäviensä puolesta.
Yle yritti saada tähän juttuun mukaan myös iranilaisia turvapaikanhakijoita eri kontaktien kautta, mutta he kieltäytyivät.
– He ovat huolissaan siitä, mitä muut iranilaiset tietävät heistä. He välttelevät toisiaan, mikäli eivät tunne hyvin. He miettivät, uskaltavatko ottaa tulkkia, jos hän vaikka vuotaa tietoja jonnekin. On meillä evidenssiäkin, että Iranin turvallisuusviranomaiset seuraavat tietyllä tavalla profiloituneiden henkilöiden elämää ja liikkeitä muualla. He ovat tosi varovaisia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, Valtonen kertoo.
Valtosen mukaan aiemmin Iraniin palautettuja on myös pidätetty heti maahan tullessa ja pidetty vangittuina.
– Voin vain kuvitella, mikä se tilanne on nyt, kun islamilainen hallinto on vielä terävöittänyt otettaan, Valtonen toteaa.
Maahanmuuttovirasto on tehnyt tänä vuonna Iranin kansalaisista 52 käännytys- ja 32 karkotuspäätöstä. Kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen saaneet käännytetään. Oleskeluluvalla Suomessa olleet tai rikoksiin Suomessa syyllistyneet karkotetaan.
Pakkopalautukset Iraniin eivät ole onnistuneet hetkeen
Poliisi hoitaa Migrin palautuspäätösten toimeenpanon. Sisäministeriön mukaan pakkopalautukset eivät onnistu lainkaan Iraniin tällä hetkellä, ainoastaan vapaaehtoinen paluu.
– Tämä johtuu siitä, että Iranin viranomaisilla on palautuksille teknisiä vaatimuksia, jotka ovat käytännössä estäneet palautukset, sisäministeriön poliisiosaston poliisitarkastaja Joni Länsivuori kertoo.
Osa maista ei ota vastaan pakolla palautettavia kansalaisiaan. Maan viranomaiset voivat vaatia henkilöllisyys- tai matkustusasiakirjoja, joita on vaikea tai mahdoton saada. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia pysäytti myös palautukset hetkeksi.
Helsingin poliisilaitokselta kerrotaan, että Iranin kohdalla kyse on siitä, että kansallinen lainsäädäntö estää sen, että maan viranomaiset voisivat myöntää matkustusasiakirjoja henkilöille, jotka eivät halua palata kotimaahansa.
Tämä tarkoittaa sitä, että poliisi ei ole voinut toimeenpanna Migrin tekemiä palautuspäätöksiä. Sisäministeriöllä tai Poliisihallituksella ei ole tarkkaa tietoa, milloin Iranin kansalaisten palautukset käytännössä loppuivat, mutta vaikeuksia on ollut jo jonkin aikaa.
– Palautusten kanssa on ollut pitkäänkin ongelmia, ei tämä ihan tuore asia ole, Länsivuori toteaa.
Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n Sanna Valtosen mukaan viimeiset käännytykset olisivat tapahtuneet vuonna 2020.
Itse turvapaikkaprosessi valituksineen kestää useita vuosia ennen kuin hakija saa käännytys- tai karkotuspäätöksen. Poliisihallituksella tai sisäministeriöllä ei ole antaa tarkkaa tilastoa maasta poistamista odottavien iranilaisten määrästä. Henkilön tilanne on voinut muuttua täytäntöönpanokelpoisen käännytys- tai karkotuspäätöksen jälkeen.
Ulkomaalaislain 47 pykälässä määrätään, että ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Poliisi vielä varmistaa tämän palautuskiellon noudattamisen ennen maasta poistamista. Palautettavan tilanne on voinut muuttua tai tulla uusia perusteita.
– Poliisi ei tee päätöstä, ettei palauteta, vaan voi lykätä päätöksen toimeenpanoa. Jos palautettava haluaa vedota uuteen perusteeseen, hän hakee uudestaan turvapaikkaa. Lähes kaikissa tapauksissa se estää täytäntöönpanon. Jos perusteita löytyy, niin sitten hänelle annetaan kansainvälistä suojelua tai myönnetään oleskelulupa, Länsivuori sanoo.
Viime kädessä Migri tai hallintotuomioistuimet päättävät, onko henkilön palautus kiellon vastainen.
Jos suojelua tai oleskelulupaa ei lopulta myönnetä eikä palautus onnistu, hakija jää oleskelemaan Suomeen laittomasti niin kutsutuksi paperittomaksi.
Nämä ihmiset ovat jumissa Suomessa. Ilman lupia tai passia on vaikea jatkaa elämäänsä tai matkustaa muualle.
Päivitetty 9.30 Helsingin poliisilaitoksen tiedolla, että Iranin viranomaiset eivät voi myöntää matkustusasiakirjoja henkilöille, jotka eivät halua palata kotimaahansa.
Täsmennetty 11.30 Migrin antamaa tietoa maatutkijan vierailusta Iranissa. Matkan virallinen tarkoitus oli tutkia afganistanilaispakolaisten asemaa Iranissa, ei Iranin yleistä tilannetta. Tämän takia Iranin tilanteesta ei ole työn alla raporttia, Migristä tarkennetaan.
Päivitetty 15.26 Lisätty eduskuntatalon edestä otettuihin kuviin, että mielenosoitus ei liittynyt jutun aiheena oleviin palautuksiin, vaan Iranin tilanteeseen.