Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kuluttajaliiton vaatimus hintakatosta sähköyhtiöille saa kylmää kyytiä Kokkolan Energian toimitusjohtajalta Mikko Rintamäeltä.
Kuluttajaliitto esitti Helsingin Sanomissa ja myöhemmin tiedotteessaan, että sähkön hintakatto otettaisiin käyttöön muuallakin Suomessa Kokkolan mallin mukaisesti.
Näin pitäisi pääsihteeri Juha Beurling-Pomoellin mukaan toimia erityisesti yhtiöiden, joilla on riittävästi omaa tuotantoa. Beurling-Pomoell arvioi, että ainakin kuntaomisteisissa sähköyhtiöissä poliittinen paine hintakaton asettamiseksi kasvaa päivä päivältä.
Rintamäen mukaan hintakatolle ei ole laajoja mahdollisuuksia, vaan sen seuraukset olisivat negatiiviset. Jos myynti on tappiollista, se voidaan lopettaa.
– Pidän pakollista hintakattoa huonona ehdotuksena. Tosiasia on, ettei ole kestävä tilanne kun myydään halvemmalla kuin ostetaan. Liian moni luulee, että sähköä tulee seinästä, sanoo Rintamäki.
Hänen mukaansa hintakatto vaatii kolmea asiaa: yhtiön tahtoa, omaa tuotantokapasiteettia ja kaikkien omistajien yksimielisyyttä asiassa.
Esimerkiksi Kokkolan Energia tekee tänä vuonna alustavien arvioiden mukaan miljoonien eurojen tappion.
– Yhtiöt ovat ihan eri asemassa. Ne joilla on edullista tuotantoa, voivat halutessaan myydä halvalla, mutta se on pois omistajilta. Tämä on nollasummapeliä.
Hintakatto voi kadota hetkessä
Toisaalta vihreä siirtymä vaatii isoja investointeja eikä niitä Rintamäen mukaan tule, jos lähdetään hintasäännöstelyyn.
Hän ymmärtää silti paineen, jossa ehdotuksia syntyy.
– Vaalien tulo vaikuttaa. Ja ovathan nämä kamalia hintoja.
Rintamäki pohtii myös, mitä tapahtuu sitten, kun sähkönhinta palaa parin vuoden takaiselle tasolle eli laskee hintakaton alle.
– Ostavatko asiakkaat edelleen, kun sähkö on halvempaa kuin hintakatto? Valitettavasti en usko siihen.
Hän muistuttaa, että myös Kokkolan Energian hintakatto voidaan poistaa hallituksen päätöksellä tunnissa, jos yhtiön kyky suoriutua velvollisuuksistaan vaaraantuu.
– Osakeyhtiölain mukaan hallitus ja toimitusjohtaja ovat omalla omaisuudellaan vastuussa, jos aiheuttavat yhtiölle merkittäviä vahinkoja.
Hintakatolla on hintansa
Kokkolan Energialle katon hintana oli luopuminen sähkönmyynnistä oman alueen ulkopuolelle.
– Se oli minulle vastenmielinen ja ahdistava päätös, sanoo toimitusjohtaja Mikko Rintamäki.
Yhtiö on saanut Kokkolan liitoskunnista lähes saman verran asiakkaita kuin se irtisanoi ulkopuolisten sopimuksia. Sähköntoimitusten kokonaiskapasiteetti on kuitenkin pienentynyt.
Eikä irtisanominen jäänyt pelkän mainehaitan tasolle.
– Onko parempi myydä tappiolla pienemmälle määrälle kuin paremmalla hinnalla isommalle? heittää Rintamäki.
Rintamäen mukaan yllättävän moni yhtiö on jo ottanut huomioon asiakkaiden tilanteen, tehnyt erilaisia kohtuullistamistoimia ja kirstun pohja alkaa näkyä.
Nyt suunnitteilla on ensi vuodeksi väliaikainen vero, jolla leikataan yhtiöiden voittoja, mutta tämän vuoden tappioita lakiesitys ei ota huomioon.
– Valtion toiminta epämotivoi. Samat tahot, jotka kehuivat toimia heti niiden toteuduttua, rankaisevat raippaverolla, sanoo Rintamäki.
Puhe suurista voitoista turhauttaa
Energiamarkkinoiden turbulenssi on tuntunut kovana paitsi kuluttajille, myös yhtiöille.
Kokkolan Energia julkaisi elokuussa suunnitelman vuodenaikatuotteen hinnan nostamisesta lokakuussa 46 senttiin kilowattitunnilta.
– Tehtiin virhe, kun se julkaistiin. Alkoi kova huuto, syntyi poliittinen ja Face-ilmiö. Siitä syyskuun alkuun oli yhtä hurlumheitä, sanoo Rintamäki.
Yhtiö joutui julkisen keskustelun vuoksi miettimään asian uusiksi myös omistajan kanssa. Syntyi hintakatto, joka Rintamäen mukaan taas aiheutti muissa yhtiöissä nyrpistelyä luodessaan paineita vastaaviin toimiin.
Samalla yleisesti ajatellaan, että kaikki yhtiöt takovat nyt hurjia voittoja.
– Pienellä selvittelyllä saisi selville, mitkä yhtiöt niin tekevät. Keväällä yhtiöt julkaisevat tilinpäätökset, ja silloin näkee, ketkä tekevät voittoa ja ketkä eivät.
Rintamäki uskoo energiamarkkinoiden normalisoituvan ensi kesänä. Seuraava talvikin voi olla tiukka, mutta tuskin enää kriisitalvi.
Tilanne haastaa hänen mukaansa laajemminkin yhteiskuntaa. Pohtimisen arvoista on hänen mielestään se, olisiko Suomessa pienemmät talot ja parempi energiansäästö, jos 15–20 sentin kilowattituntihinta olisi vakio.
– Nämä hinnat ovat muualla maailmassa ihan normaaleja. Tämä ei ole sähkökriisi, mutta tästä tulee toimeentulokriisi eli testataan myös hyvinvointiyhteiskuntaa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 14. joulukuuta kello 23 saakka.