Olemme pureutuneet datan kautta MM-kisojen pelillisiin ilmiöihin, joukkueiden pelitapoihin sekä analysoineet pelaajia ja pelaamista. Kroatian menestys on hyvä esimerkki siitä, että perinteisillä mittareilla datan kautta heidän menestystään on vaikea selittää. Aina dataa tulkittaessa onkin hyvä muistaa, että peli on paljon muutakin. Sitä pitää pystyä tulkitsemaan dataa avuksi käyttäen – ei rakentamalla analyysiaan pelistä datan ohjaamana.
Miten voimme selittää Kroatian menestystä?
– Tämän selvittäminen ei ole helppo tehtävä. Nimittäin katsomalla esimerkiksi luotua ja päästettyä maaliodottamaa voidaan nähdä, ettei erotus ole ollut mitenkään erityisen plusmerkkinen päävalmentaja Zlatko Dalićin aikakaudella. Tähän voisi vaihtaa oikeastaan minkä tahansa pelin tehoja kuvastavan mittarin, ja lopputulos olisi, että Kroatia on ihan hyvä joukkue, Miika Nuutinen aloittaa.
Kun dataa tutkitaan, niin silmiinpistävästi on vaikea löytää sitä asiaa, jossa Kroatia erityisesti erottuu edukseen. Vastaavasti joukkue ei myöskään ole datan puitteissa millään osa-alueella erityisen heikko. Joka tapauksessa on vaikuttava suoritus, että noin neljän miljoonan asukkaan Kroatia pelaa jo toista kertaa peräkkäin MM-kisojen välierissä.
– Tässä on hyvä osoitus siitä, ettei kaikkea jalkapallossa tapahtuvaa voi selittää numeroilla. Esimerkiksi Kroatiasta huokuva vahva voittamisen kulttuuri ja periksi antamaton mentaliteetti ovat jossain otteludatan ulottumattomissa.
– Ja toisaalta ollakseen hyvä turnausjoukkue ei tarvitse edes välttämättä voittaa pelejä. Kroatia näyttäisi tekevän peleistä omalle vauhdilleen sopivia maratoneja, jotka se lopulta voittaa pilkuilla.
Miten Kroatia määrittelee pelin rytmiä?
Kroatia ei juhli tehoillaan ja se saattaa useaan otteluun lähdettäessä olla altavastaajana. Pelaajamateriaali kestää tietyillä pelipaikoilla vertailun aivan maailman kärkeen, muttei läheskään kaikilla. Kroatian ottelusuunnitelma ei kuitenkaan rakennu pelkästään joukkueen pallottomaan vaiheeseen.
Kroatia on nimittäin mestari neutralisoimaan kovimmatkin vastustajat pallonhallinnan avulla. Tavallaan joukkue puolustaa pallo jalassa. Se tukahduttaa vastustajan painostuksen omalla pallon liikuttamisellaan tuomalla ison määrän pelaajia pelin avaamisvaiheeseen. Näissä tilanteissa isoin tavoite ei ole eteneminen, vaan pallon kontrollointi ja rytmin määrittäminen estämällä vastustajan toiminta pallon kanssa.
Brasilia-ottelu oli tästä malliesimerkki, kun Brasilia joutui olemaan pitkiäkin aikoja epämukavuusalueella ilman palloa ja Kroatialla oli pitkiä pallonhallintajaksoja.
Tässä avainasemaan nousee Kroatian keskikenttä sekä heidän roolituksensa, jossa tavoite ei ole edetä kentän keskikaistoilta, vaan pysyä pallossa ja pakottaa vastustajaa prässiin. Sen jälkeen etenemiset kohdistuvat laita-alueille, jonne Kroatia pyrkii muodostamaan ylivoiman laitapuolustajan sekä laitapelaajan avulla. Esimerkiksi Brasilia-ottelussa Kroatian etenemiset painottuivat yli 80 prosenttia laita-alueille.
– Joukkueen sydän on Marcelo Brozovicin, Mateo Kovacicin ja Luka Modricin muodostama keskikenttä, joka pystyy ottamaan pelistä kuin pelistä omat hetkensä. Niin kuin grafiikka näyttää, kaikkien toimintasäde on poikkeuksellisen laaja. Alueet määrittyvät sen perusteella, mille alueelle sijoittuu suurin osa pelaajan pallollisista teoista.
– Kolmikko pelaa samassa rytmissä ja lukee toistensa liikkeitä saumattomasti. Dalic on palkinnut sen hyvin vapailla käsillä pallollisessa vaiheessa.
Marcelo Brozovic tasapainottaa joukkueen pelaamista molempiin suuntiin. 6-paikalla operoiva keskikenttäpelaaja on tehnyt MM-kisahistoriaa juoksumäärissä. Japani-ottelussa keskikenttäpelaaja kirjautti tililleen 16,63 kilometriä. Edellinen ennätys löytyi myös Brozovicin nimistä. Tämä kertoo valtavasti työmäärästä, jonka hän tekee osallistuen eri pelin vaiheisiin.
Brozovicin rooli on erityisen tärkeä joukkueen pallottomassa vaiheessa, jossa hän suojelee puolustuslinjaa sekä hakee ison määrän pallonriistoja. Pallollisessa vaiheessa hän on erinomainen pitämään huolta pallosta tarjoamalla tukea joukkuekavereilleen sekä toisaalta sijoittumalla lähes aina optimaalisesti. Brozovic ei sinänsä edistä peliä keskialueella, mutta osallistuu voimakkaasti pallon liikuttamiseen leveyssuunnassa.
Modric sekä Kovacic puolestaan toimivat keskikentällä Brozovicin etupuolella, mutta tippuvat usein alas pelintekoalueelle kontrolloimaan palloa ja toisaalta myös viemään peliä eteenpäin keskialueelta. Siinä missä Brozovic enemmän tasapainottaa hyökkäämistä ja sijoittuu suojellen puolustuslinjaa, niin Modric sekä Kovacic ovat usein myös päättämässä hyökkäyksiä. Kuten grafiikka osoittaa, niin varsinkin Modricia ikä ei vielä juurikaan paina, jos katsotaan hänen liikealueitaan, jotka ovat valtavia.
– Kroatian keskikenttä myös tunnistaa laadukkaasti, mitä pelitekoja tarvitaan – he osaavat oikea-aikaisesti pudottaa pelintekoalueelle tai muodostaa laidalle ylivoimaa. Heidän toimintansa myös mahdollistaa rytmin hidastamisen liikuttamalla palloa turvallisille alueille.
Selvää on se, että Kroatia on löytänyt oman tapansa pelata sekä menestyä. Joukkue on erinomainen osoitus siitä, ettei pelkkää datan tulkitsemalla yleensä pääse kovin pitkälle. On hyvä muistaa, etteä jalkapallossa merkittävimpiä asioita ei ole aina helpoimpia mitata.
Jalkapallon miesten MM-kisat siirtyvät välierävaiheeseen. Kroatia ja Argentiina tavoittelevat ensimmäisenä paikkaa MM-loppuottelussa tiistaina. Yle näyttää ottelun suorana lähetyksenä TV2:ssa ja Areenassa, studiolähetys ottelusta käynnistyy kello 20.05.