Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto pääsi varhain tiistai-aamuna sopuun hiilirajamekanismista eli käytännössä hiilitulleista. Mekanismi on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain jo ensi vuoden lokakuusta lähtien.
Kyse on historiallisesta ilmastotoimesta. Mikään muu valtio tai maaryhmä ei ole aiemmin asettanut päästöihin sidottua lisämaksua tuontituotteille.
Sääntely koskee ainakin EU-alueelle tuotua rautaa, terästä, alumiinia, sähköä, sementtiä ja lannoitteita.
Hiilitullien käyttöönottaminen vaatii vielä sopua päästökauppajärjestelmän uudistamisesta ja tarvitsee myös lopullisen hyväksynnän EU-insituutioilta, mutta suuria muutoksia sääntelyyn tuskin enää tulee.
Kerromme tässä jutussa, mistä mekanismista on kyse ja millaisia vaikutuksia sillä arvioidaan olevan.
Miksi EU haluaa ottaa käyttöön hiilitullit?
EU-alueella paljon saastuttavat tehtaat maksavat ilmaston lämmittämisestä päästökauppajärjestelmän kautta.
Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan kulmakivi. Se on kuitenkin synnyttänyt huolen siitä, että eurooppalainen teollisuus alkaa järjestelmän myötä liueta löyhemmän ilmastosääntelyn maihin, joissa tehtaiden ei tarvitse maksaa päästöistään samalla tavoin kuin EU-alueella.
Hiilitullien avulla EU haluaa estää tämän niin sadotun ”hiilivuodon” muualle maailmaan.
Samalla hiilitullit kannustavat EU:n kauppakumppaneita kuten Kiinaa vihreämpään teollisuuteen ja varmistavat, ettei paljon saastuttavia tuontituotteita saa ostettua halvemmalla kuin eurooppalaisia tuotteita.
Tullien ideana on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastaa ilmaston lämpenemistä.
Miten mekanismi käytännössä toimii?
Uusi sääntely kattaa ainakin raudan ja teräksen, sementin, alumiinin, lannoitteet ja sähkön. Se on myöhemmin tarkoitus ulottaa koskemaan myös muun muassa vetyä, tiettyjä epäsuoria päästöjä sekä joitakin jatkojalostustuotteita, kuten ruuveja ja pultteja.
Jos näitä tuotteita tuodaan EU-alueelle löyhemmän ilmastosääntelyn maasta, pitää niistä maksaa erillinen lisämaksu. Maksu määräytyy sen perusteella, kuinka paljon saman tuotteen valmistaminen olisi aiheuttanut EU-alueella päästökustannuksia.
Hiilitullien idea ei ole uusi. Taloustieteilijät ovat esittäneet sitä ratkaisuksi jo pitkään, ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan erikoistunut tutkija Anni Huhtala kertoi Ylelle kesällä 2021. Vuonna 2018 suomalaistaloustieteilijöille tehdyssä kyselyssä yli 60 prosenttia kannatti EU:n asettamia hiilitulleja.
– Aivan varauksetonta kannatus ei kuitenkaan ole. Ongelmia on käytännön toteutuksessa ja siinä, miten mekanismista saisi riittävän kattavan, Huhtala arvioi viime vuonna.
Yksi tekninen haaste on esimerkiksi siinä, miten luotettavina muualla maailmassa todennettuja päästöjä voidaan pitää. Toinen keskusteluaihe on Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan asiantuntijan Kati Ruohomäen mukaan se, alkavatko likaisemmat tuotteet EU:n sijaan vain virrata muualle maailmaan.
– Silloinhan maailman päästöt eivät alene. Tämän tarkoitus on se, että päästöt vähenisivät myös EU:n ulkopuolisissa maissa, mutta tuotteiden valmistajat koittavat varmasti löytää kaikenlaisia kiertoteitä välttyäkseen tältä maksulta.
Millaisia vaikutuksia hiilitulleilla arvioidaan olevan?
Hiilitulleihin liittyy ennen muuta kauppapoliittisia huolia.
Jo ennen komission julkaisemaa esitystä elinkeinoelämä ja monet tutkijat pitivät esillä riskiä kauppasuhteiden kiristymisestä, sillä pohjimmiltaan tuontitulleissa on kyse protektionistisesta eli eurooppalaisia toimijoita suojelevasta toimesta. Vaarana ovat EU:n kauppakumppaneiden mahdolliset vastatoimet.
Nyt kauppapoliittiset huolet ovat yhä vain suuremmat, sillä jännitteet EU:n ja Yhdysvaltojen välillä ovat kiristyneet. Mekanismi saatetaan lopulta riitauttaa Maailman kauppajärjestö WTO:ssa.
Suomi oli aiemmin huolissaan erityisesti siitä, miten mekanismi vaikuttaisi tuontisähkön hintaan. Huoli koski Venäjältä tuotua sähköä, josta olisi pitänyt maksaa lisää. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Suomeen ei kuitenkaan enää tule sähköä Venäjältä, joten tätä huolta ei enää ole.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi hiilitullien taloudellisista vaikutuksista raportin keväällä. Sen mukaan EU:n ulkopuolelta tuleva tuonti Suomeen vähenisi noin 25 prosenttia tullin piiriin koskevissa tuotteissa. Selvimmät vaikutukset näkyisivät raportin mukaan Kiinasta ja Venäjältä tulevassa tuonnissa. Raportissa ei tosin ole huomioitu sodan vaikutuksia Venäjä-tuontiin.
Tutkijoiden mukaan koko kansantalouden tasolla hiilitullin vaikutukset Suomeen jäävät kuitenkin pieniksi. Mekanismi parantaa arvion mukaan etenkin niiden teollisuuden alojen asemaa, jotka valmistavat tullin piiriin koskevia tuotteita EU-alueella.
Entä miten hiilitullit vaikuttaisivat tavallisiin kuluttajiin?
Elinkeinoelämän johtavan asiantuntijan Kati Ruohomäen mukaan selvää on, että EU-alueen ulkopuolelta tulevat välituotteet kallistuvat. Sen myötä esimerkiksi remontoinnin hinnat todennäköisesti jonkin verran nousevat.
– Se on tässä tarkoituskin, että hiilidioksi tulee hinnoiteltua. Yleensä kuluttaja loppuen lopuksi maksaa kaikki kustannukset mitä tuotteen maahantuontiin tai tuotantoon liittyy.
Aiheesta voi keskustella torstaihin 15. joulukuuta kello 23:een saakka.
Lue lisää: