Voimakas pamaus säikäytti Enossa asuvat tiistai-iltana ja Varkaudessa sunnuntai-iltana.
Seismologian instituutin seismologi Kati Oinonen vahvistaa, että ne olivat maanjäristyksiä.
Enon itäpuolella ollut maanjäristys oli Oinosen mukaan magnitudin 2,3 maanjäristys.
– Järistys on ollut hyvin matalalla eli 1–2 kilometrin syvyydessä.
Sen sijaan Varkauden maanjäristys oli voimakkuudeltaan 1,7 magnitudia.
– Varkaudessa on ollut joku aika sitten toinenkin järistys eri paikassa kuin tämä mikä sunnuntai-iltana. Ei sielläkään hirveän usein järise.
Maanjäristykset harvinaisia Itä-Suomessa
Aktiivisimmat alueet maanjäristyksille Suomessa ovat Kuusamo, Kouvola sekä Suomen ja Ruotsin raja-alue.
Maanjäristykset ovat Itä-Suomen alueella harvinaisia. Niitä esiintyy ajoittain, jopa harvemmin kuin vuosittain. Esimerkiksi Enossa ei ole aikaisemmin havaittu Oinosen mukaan maanjäristyksiä.
– Jännitys on kerääntynyt siellä kallioperään jo sen aikaa, että nyt se pääsi laukeamaan. Jännitys johtuu siitä, että nyt Atlantti leviää ja se tuottaa kallioperään jännitystä myöskin tänne Suomeen asti.
Suomessa on vuosittain jopa sata maanjäristystä. Määrä on hieman kasvanut, koska nykyään on tarkempia paikallisia verkkoja, jolloin päästään havaitsemaan paljon pienempiäkin järistyksiä.
– Kun nähdään pienempiä ja pienempiä järistyksiä, niin sitä kautta niiden määräkin kasvaa.
Oinonen uskoo, että maanjäristysten määrä pysyy myöhemminkin aika samana.
Mutta mistä maanjäristyksen sitten tunnistaa? Oinosen mukaan vastaavia signaaleja tulee maanjäristysten lisäksi räjäytyksistä ja romahduksista.
– Räjäytyksessä ja maanjäristyksessä energia jakautuu eri taajuuksille eri lailla. Sillä pystytään määrittämään, onko se räjäytys vai maanjäristys.
Enemmän aiheesta:
Järinä tuntui Kouvolan asunnoissa asti – Suomessa on vuosittain jopa sata maanjäristystä