Euroopan keskuspankki (EKP) nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksikköä. Näin esimerkiksi yleisin ohjauskorko eli pankkien ”yli yön” talletuskorko nousee kahteen prosenttiin.
– Inflaatiopaineista johtuen aiomme nostaa korkoja tulevaisuudessakin. Inflaatio pysyy liian korkeana ja liian pitkään, pääjohtaja Christine Lagarde sanoi tiedotustilaisuudessa.
Lagarden mukaan koroissa on merkittäviä nousupaineita. Niitä korotetaankin hänen mukaansa ”tasaiseen tahtiin jonkin aikaa”. Se tarkoittaa noin puolen prosenttiyksikön nostoja tulevissa kokouksissa.
EKP:n päätös näkyi heti markkinakoroissa, jotka nousivat, kun meklarit ennakoivat rahan tulevaa hintaa.
Myös suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor nousee todennäköisesti päätöksen myötä.
Finanssikonserni Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että 12 kuukauden euribor nousee lähipäivinä yli kolmen prosentin nykyisestä 2,87 prosentista
– Sieltä tuli jatkon suhteen huomattavasti tiukempi viesti kuin mitä odotettiin eli hyvin vahva signaali siitä, että korkojen pitää vielä nousta ja huomattavasti.
Jarrutusta aiemmasta
Viimeksi lokakuun lopussa EKP lisäsi kaikkiin kolmeen ohjauskorkoon 0,75 prosenttiyksikköä, joten aiempiin nostoihin nähden se jarrutti nyt nousuvauhtia lievästi.
Keskuspankki joutuu päätöksissään tasapainoilemaan talouskehityksen ja inflaation kutistamisen kanssa. Koronnostoilla se pyrkii hillitsemään korkeaa inflaatiota eli yleistä hintojen nousua.
Pelkona on, että liialliset koronnostot syöksevät euroalueen yhä vain syvempään taantumaan.
EKP:n selvä viesti rahapolitiikan tiukasta kiristämisestä vielä ensi vuonna yllätti myös finanssiryhmä OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäisen.
– Inflaation kiihtyminen on siis selvästi mennyt keskuspankin ihon alle ja rahapolitiikkaa ollaan kiristämässä, vaikka euroalueen talous on ajautumassa taantumaan, Hännikäinen arvioi.
Kuinka hyvin hallitset rahapolitiikkaa? Testaa tietosi Ylen tietovisassa.
Poikkeuksellista epävarmuutta taloudessa
Keskuspankki ennakoi torstaina myös tulevaa talouskehitystä.
Sen mielestä talous saattaa nyt vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa supistua. Se tarkoittaisi, että euroalueen talous on taantumassa.
– Tilanne on erittäin epävarma, kun maailmantalouden kehitys heikkenee ja rahoitusolot tiukentuvat, pankki sanoo tiedotteessa.
Talous kasvaa EKP:n arvion mukaan tänä vuonna 3,4 prosenttia, mutta ensi vuonna enää 0,5 prosenttia.
Keskuspankki nosti selvästi arviotaan tulevasta inflaatiovauhdista. Ensi vuoden hintojen nousuprosentiksi se arvioi 6,3 prosenttia, mikä on selvästi yli pankin kahden prosentin tavoitteen.
Myönteistä talouskehityksessä on Lagarden mukaan työllisyyden hienoinen parantuminen euroalueella. Työttömyys on myös historiallisen matalalla.
Eroon valtionveloista
EKP kiristää rahapolitiikkaa myös niin, että se alkaa vetäytyä valtionlainojen tukiostoista ensi maaliskuun alusta alkaen. Se tarkoittaa, että omaisuuserien erääntyessä pääomaa ei enää sijoiteta uudelleen.
Kesäkuun loppuun mennessä EKP aikoo pienentää tasettaan 45 miljardilla eurolla. Sen jälkeisistä vähennyksistä keskuspankki päättää myöhemmin.
Keskuspankki on tukenut valtioiden ja yritysten velkoja avokätisesti vuodesta 2014 alkaen. Koronapandemian alussa velkakirjaostoja kiihdytettiin.
Vuosien varrella EKP:n tase on nelinkertaistunut 8,8 tuhanteen miljardiin euroon. Vielä kahdeksan vuotta sitten tase oli 2,2 tuhatta miljardia. Käytännössä tuon verran euroalue on samana aikana velkaantunut.
Herättääkö nykyinen rahapolitiikka ajatuksia? Voit keskustella perjantai-iltaan klo 23:een asti.
Aiheesta lisää:
Ykkösaamussa Olli Rehn – mitä haluat kysyä Suomen Pankin pääjohtajalta?