KÖÖPENHAMINA Kokonaiset 43 päivää. Tanskan hallituksen muodostaminen kesti ennätyksellisen pitkään, mutta ei ollut lopputuloskaan tavanomainen.
Tiistai-iltana yhä pääministerin virkaa hoitava Mette Frederiksen ilmoitti, että hallitusneuvottelut on saatu päätökseen. Sosiaalidemokraattien lisäksi hallitukseen tulee keskustaoikeistopuolue Venstre ja uusi keskustalainen Maltilliset (Moderaterne).
Toisin kuin Suomessa, Tanskassa vasemmisto-oikeistorajan ylittävä hallitus on erittäin poikkeuksellinen.
Tanskan politiikka on toiminut tyypillisesti hieman samoin kuin Ruotsissa. Tanskassa on ollut vuosikymmeniä vain yksi hallituspuolue, jolla on takanaan tukipuolueita – pääministeripuolueesta riippuen joko vasemmistossa eli punaisessa blokissa tai oikeistossa eli sinisessä blokissa.
Edellisen kerran blokkirajan ylittävä enemmistöhallitus perustettiin Tanskassa lähes 30 vuotta sitten. Sosiaalidemokraatit ja keskustaoikeistolainen Venstre ovat olleet samassa hallituksessa viimeksi yli 40 vuotta sitten.
Sosiaalidemokraattien Frederiksen alkoi vihjailla jo ennen vaaleja, että puolue suhtautuu avoimesti blokkirajat ylittävään hallitukseen.
Vaalikamppailun ja etenkin hallitusneuvotteluiden edetessä vastakaikua tuli myös oikealta, etenkin Jakob Ellemann-Jensenin johtamalta Venstreltä, joka menetti parlamenttivaaleissa peräti 20 paikkaa. Puolue menetti ääniä muun muassa entisen Venstre-pääministerin Lars Løkke Rasmussenin perustamalle Maltillisille, josta tuli sosiaalidemokraattien ja Venstren jälkeen kolmanneksi suurin puolue.
Venstre ja tietyin varauksin myös Maltilliset olivat lopulta valmiita muun muassa sivuuttamaan korona-ajan minkkiskandaalin eli pääministerin määräyksen lopettaa maan kaikki minkit, kun joidenkin tarhojen minkeillä oli todettu koronatapauksia.
Tanskassa on setvitty yli kaksi vuotta poliitikkojen ja viranomaisten toimintaa, joka sittemmin todettiin lainvastaiseksi. Etenkin oppositio on vaatinut Fredriksenin roolin selvittämistä.
Koko vaalien järjestäminen tänä syksynä liittyi osittain minkkiskandaaliin. Lain mukaan pääministeri olisi voinut järjestää vaalit ensi kesään mennessä, mutta sosiaaliliberaali Radikale Venstre -puolue vaati vaalien aikaistamista ja uhkasi vetää tukensa hallitukselta.
Valtaan pääseminen ja vallassa oleminen vaatii kompromisseja. Uudessa hallituskokoonpanossa sosiaalidemokraattien on tehtävä myönnytyksiä itselleen tärkeisiin asioihin, kuten eläkkeeseen ja varakkaiden verotukseen. Esimerkiksi varhaiseläke-ehtoja tiukennetaan, ja korkeimman (15 prosentin) verotuksen tulorajaa nostetaan.
Tanskan sosiaalidemokraatit ovat tähänkin saakka toteuttaneet esimerkiksi maahanmuutto- ja joissakin työmarkkina-asioissa oikeistolaisempaa linjaa kuin Suomen ja Ruotsin demarit.
Uudet hallituspuolueet kampanjoivat vaalien alla ilmastokysymysten tärkeydestä ja lupaavat nyt tehdä Tanskasta ilmastoneutraalin vuoteen 2045 mennessä. Muut puolueet eivät kuitenkaan pidä ilmastotoimia riittävinä.
Muun muassa sen vuoksi hallitusneuvotteluista lähtivät kaikki punaisen blokin puolueet.
Uudet ministerit tulevat median eteen tänään torstaina. Medialähteiden mukaan sosiaalidemokraatit saisivat uudessa hallituksessa kaikkein painavimmat salkut.
Ilmastokriisin lisäksi hallituksen työpöydällä on pino kriisejä energiansaantiin, sotaan, työvoimapulaan ja maan sisäiseen turvallisuuteen liittyen.
Kovaäänistä kritiikkiä ja haastajia on luvassa kansankäräjäsalin toiselta puolelta oppositiosta. Siellä istuvat nyt myös sosiaalidemokraattien entiset tukipuolueet.