Suomen ripeästi käynnistynyt Nato-prosessi presidentti Sauli Niinistön johdolla ja pääministeri Sanna Marinin saama julkisuus nahkatakkia ja bilevideoita myöten ovat herättäneet laajaa kiinnostusta Suomea kohtaan. Jopa puolustusministeri Antti Kaikkosen isyysvapaasuunnitelmat on uutisoitu monissa maissa.
Samalla myönteinen mielikuva Suomesta vahvistui vuonna 2022 merkittävästi, kertoo ulkoministeriön kymmenessä maassa (Yhdysvallat, Saksa, Japani, Iso-Britannia, Intia, Brasilia, Turkki, Etelä-Korea, Kiina ja Venäjä) toteuttama kysely.
Lähes puolet kansainväliseen tutkimukseen vastanneista kertoo mielikuviensa Suomesta muuttuneen myönteisemmiksi vuoden aikana. Erityisen suurta myönteinen muutos oli Intiassa, Brasiliassa, Turkissa ja Yhdysvalloissa.
– Tutkimuksessa yllätti se, kuinka paljon Suomesta oltiin kuultu ja kuinka paljon Suomea koskevia uutisia myös muistettiin. Lisäksi Nato-prosessin hurjan suurta vaikutusta Suomeen liittyviin mielikuviin voidaan pitää melko yllättävänä, sanoo maakuva-asiantuntija Meira Pappi ulkoministeriöstä.
Kysyttäessä syytä Suomea koskevien mielikuvien paranemiseen viidennes vastaajista mainitsee suomalaiset ihmiset. Nato-prosessi sekä Suomen hallitus ja kansainvälisen politiikka mainittiin myös usein.
Kun Venäjän vastaukset jätetään huomiotta, lähes 60 prosenttia Naton tuntevista vastaajista kertoi Suomen Nato-prosessin vaikuttavan heidän mielikuviinsa Suomesta myönteisesti. Suurin myönteinen vaikutus Nato-prosessilla oli Yhdysvalloissa, missä 77 prosenttia vastaajista kertoi näkemystensä muuttuneet positiivisemmiksi.
Tutkimusta varten haastateltiin noin 4 000 täysi-ikäistä, keski- ja hyvätuloista vastaajaa viime kesänä. Kaikki vastaajat olivat kansainvälisesti suuntautuneita ja kaikilla vastaajilla oli korkeakoulututkinto.
Suomi säihke voi heijastua matkailuun, vientiin, investointeihin ja maahanmuuttoon
Mutta onko myönteisestä säihkeestä mitään hyötyä?
– Kysyntä on kasvanut tänä vuonna kaksinumeroista tahtia, mutta juuri näkyvyydestä aiheutunutta myyntipiikkiä siitä ei pysty erottamaan, sanoo toimitusjohtaja Teemu Kiiski Finnish Design Shopista.
Myönteisen mielikuvan vahvistumisesta on silti hyötyä.
– Julkikuvalla on tosi tärkeä merkitys niin maabrändille kuin tuotebrändeillekin. Haluamme reilusti liputtaa niitä yhdessä. Tavoittelemme ensi vuodellekin kaksinumeroisia kasvulukuja ja siihen maan myönteinen näkyvyys ja myönteiset lehtijutut suomalaisesta designista antavat taustatukea, sanoo Kiiski.
Verkkokauppa Finnish Design Shop myy suomalaista muotoilua yli sataan maahan. Yksi suurimpia markkina-alueita on Yhdysvallat.
Liikemaailmassa ovia voi aueta laajemminkin.
– Me voimme hyödyntää sitä työperäisessä maahanmuutossa, voimme hyödyntää mainettamme viennissä sekä houkutellessamme investointeja ja matkailijoita Suomeen, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Petri Vuorio.
Myönteinen mielikuva ja kiinnostus voivat siis osaltaan lisätä suomalaisten tuotteiden myyntiä, herättää kiinnostuksen matkustaa Suomeen lomareissulle tai jopa lisätä intoa muuttaa tänne työn perässä. Toiselta puolelta maapalloa voi puolestaan tulla konetilauksia ja kansainvälinen sijoittaja voi havahtua huomaamaan Suomen kiinnostavaksi investointikohteeksi.
Suomea ei silti vielä tunneta
Se, että yhä useampi tietää Suomen olemassaolosta ja osaa sijoittaa maan Pohjoismaihin, ei kuitenkaan vielä riitä.
Näkyvyys ja myönteisyyden kasvu eivät esimerkiksi riittäneet muuttamaan Suomen sijoitusta brittiläisen Brand Finance -konsulttiyhtiön vuoden 2022 maabrändilistauksessa, jossa Venäjä kyllä romahti ja Ruotsikin paransi asemaansa pari pykälää. Arvokkain maabrändi on Yhdysvalloilla.
– Tunnettavuuden puute on se kaikista suurin ongelma. Jos positiivista näkemystä Suomesta ei pystytä yhdistämään konkreettisesti oikein mihinkään, niin silloin vaikutus on nolla. Pitäisi käyttää enemmän rahaa ja erilaisia sosiaalisia verkostoja tunnettavuuden nostamiseksi. Olen pohtinut tätä viime aikoina etenkin työperäisen maahanmuuton näkökulmasta, koska se on polttava aihe, sanoo matkailua, investointeja ja työperäistä maahanmuuttoa edistävä palvelualuejohtaja Paavo Virkkunen Business Finlandista.
Saman nostaa esille myös Vuorio. Ruotsi tunnetaan maailmalla ja se vaikuttaa muun muassa kiinnostukseen tulla Ruotsiin töihin.
– Meidän pitäisi saada vahvuudet paremmin esiin ja laajempaan tietoisuuteen. Olisi tärkeää saada täällä olevien ulkomaisten asiantuntijoiden ja heidän puolisoidensa hyvät kokemukset puskaradion kautta maailmalle. Lisäksi tarvitaan ulkomaalaislain kokonaisuudistusta, jolla sujuvoitetaan ja nopeutetaan työperäisen maahanmuuton käsittelyprosesseja.
Myös esimerkiksi investointien houkuttelussa on tekemistä.
– Ulkomaisten investointien houkuttelussa pärjäämme OECD:n vertailussa verrokkimaita huonommin. Suorien ulkomaisten sijoitusten osuus BKT:sta on meillä 31 prosenttia, kun muissa Pohjoismaissa ja Baltiassa keskimäärin 49 prosenttia. Olemme esimerkiksi esittäneet luvitusten sujuvoittamiseksi Hollannin mallia, jossa olisi yksi kanava, yksi hakemus, yksi päätös, yksi valitusoikeus ja kaikki hoidettavissa digitaalisesti monella kielellä, Vuorio sanoo.
Lisäksi maabrändityössä pitää muistaa vanha sanonta; ”Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas”.
– Systeemien toimivuudessa on yskää. Ei siitä pääse mihinkään. Eihän mongolialaisen hoitajan tapaus tai Harjavallan akkumateriaalitehtaan lupa-asia ole ainoita tapauksia, joissa järjestelmä toimi huonosti. On kiinnitettävä huomiota siihen, että se palvelulupaus minkä Suomi antaa pystytään myös lunastamaan, sanoo Virkkunen.
Hyvät sijoitukset listauksissa osaksi markkinointia
Suomen saama myönteinen pöhinä pitääkin nyt hyödyntää ja ottaa käyttöön kaikki keinot, patistavat asiantuntijat.
Suurelle yleisölle ovat tuttuja esimerkiksi listaukset maailman onnellisemmasta maasta tai koulutuksen Pisa-menestyksestä, joilla on jo ollut merkitystä maakuvan rakentamisessa. Mutta Suomi on pärjännyt hyvin myös muunlaisilla listoilla.
– Vastuullisuus ja digitalisaatio ovat maailman merkittävimmät megatrendit. Suomi sijoittuu esimerkiksi Cambridgen yliopiston ja Morningstarin vastuullisuutta mittaavissa arvostetuissa listauksissa molemmissa kärkipaikoille, sanoo Vuorio.
Sillä voi olla sopimusten syntymisen kannalta ratkaiseva merkitys, kun maailmalla suuryritykset ja suursijoittajat pohtivat keneltä tilaavat koneita, laitteita ja tuotteita tai minne sijoittavat tuotantoa.
– Suomen maakuva on nyt älyttömän hyvä ja vahva. Hyvä tuotebrändi yhdistettynä loistavaan maakuvaan on ihan huippua. Kyllä ne vahvistavat toisiaan. Kynnys vaikkapa tuotteiden hankintaan niin kuluttajilla kuin toisilla yrityksillä madaltuu, sanoo Virkkunen.
Myös ulkoministeriössä nähdään, että hyvä maine kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan myynnissä ja markkinoinnissa.
– Suomalaisten vahvuudet maailmalla liittyvät muun muassa teknologiaan, koulutukseen, ympäristö- ja ilmastoratkaisuihin, sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin sekä onnellisuuteen, demokratiaan ja yhdenvertaisuuteen. Jos yritys pystyy näitä teemoja kytkemään omaan viestiinsä, niin silloin ollaan jo pienessä etulyöntiasemassa, kannustaa Pappi.
Aiheesta voi keskustella 2.1. klo 23 saakka.
Lue lisää: