Hallitus heräsi valmistelemaan kiireen vilkkaa lisätukea kansalaisten suuriin sähkölaksuihin. Yksityiskohdat ovat vielä auki.
Hallituksen johtoviisikko kokoontuu tänään puimaan erilaisia ratkaisuja. Esillä ovat muun muassa SDP:n ehdottama hintakatto, vihreiden kannattama energiaraha ja aiemmin päätettyjen sähkötukien lihottaminen.
Yle on listannut vaihtoehtoja tähän juttuun.
Tarkastelussa on myös muiden Euroopan maiden tukimalleja. Niistä kerrotaan tässä jutussa.
Maanantaiksi koolle on kutsuttu kaikki eduskuntapuolueet ja sinne esityksen valmistelee elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Lintilä suhtautuu Ylen aamun ja radion Ykkösaamun haastattelussa penseästi SDP:n ehdotuksen ”kovaan hintaan”.
SDP:n ehdotuksessa kuluttajan maksettavaksi jäisi 20 senttiä kilowattitunnilta ja valtio kuittaisi loput sähköyhtiöiden ylisuurista voitoista perittävän windfall-veron tuotoilla. Tuotot tosin saataisiin vasta vuonna 2024, eli ensi vuodelle pitäisi ottaa lisää velkaa.
– Se tarkoittaa, että menokehykset rikotaan, Lintilä sanoo Ylen aamussa.
Lintilä myös kritisoi, että sähkökatto voisi johtaa myös sähkövajeeseen.
– Jos meillä asetetaan 100 yksikköä hintakatoksi, mutta vaikkapa Tanskassa ja Baltiassa hintakatto on 200 yksikköä, niin silloin ruotsalainen sähköyhtiö myy muualle kuin meille.
Takuuhinta?
Elinkeinoministeri sanoo mieltyneensä itse yhteen vaihtoehtoon, jota hän kutsuu ”takuuhintamalliksi”.
– Siinä sähköyhtiö velvoitettaisiin tarjoamaan tietynhintainen sopimus kaikille niille, jotka haluavat sen ottaa, Lintilä kuvailee radion Ykkösaamussa.
Kyseisellä mallilla päästäisiin Lintilän mukaan eroon ylihintaisista sähkösopimuksista, joita ihmiset ovat joutuneet solmimaan.
– Tämä voisi olla toimivin ja nopein tapa.
”Takuuhinta” ei välttämättä tulisi SDP:n hintakattoa halvemmaksi ja valtio joutuisi todennäköisesti avaamaan tässäkin vaihtoehdossa rahahanojaan.
Hintaluokkaa arvioidaan Lintilän mukaan parhaillaan.
– Nämä on äärimmäisen vaikeita arvioida. Pyöritään aika lähellä samoja hintoja kuin hintakatollakin.
Valtio olisi myös velvollinen avaamaan rahakirstuaan.
– Siinä tilanteessa, mikäli yhtiöt velvoitetaan tarjoamaan markkinahintaa edullisempi sopimus, valtio on velvoitettu kompensoimaan.
Lintilän mukaan nopea ja toimiva keino voisi olla myös hallituksen jo valmistelemien verovähennyksen ja sähkötuen lihottaminen.
Täsmällinen kohdennus ”mahdotonta”
Huolta on herännyt myös siitä, päätyykö valtion valitsema tuki sitä eniten tarvitseville – vai hyötyvätkö valtion piikkiin myös ne, jotka eivät tukea tarvitse.
Lintilän mukaan tuen täsmällinen kohdentaminen ei ole ”varmaan mahdollista”.
– Kotitalouksia on verrattain erilaisissa tilanteissa. On mahdotonta ruveta käymään läpi erikseen ne taloudet, jossa on ehdoton taloudellinen ehdoton tarve. Eli [hyöty] tulee sieltä sähkön kokonaishinnan kautta, Lintilä sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 17.12. kello 23:een saakka.