53–59-vuotiaat palkansaajat joutuvat maksamaan korkeimpia veroprosentteja, käy ilmi Veronmaksajain keskusliiton tekemistä laskelmista.
Yli 60-vuotiaita valtio sen sijaan maanittelee uuden verokannustimen avulla pysymään työelämässä. Kannustin astuu voimaan vuodenvaihteessa.
Perinteisesti ajatellaan, että ansiotuloista perittävä vero riippuu puhtaasti tulojen määrästä. Mitä enemmän tuloja, sitä korkeampi veroprosentti. Mutta veroihin ja veronluonteisiin maksuihin vaikuttaa paljon myös veronmaksajan ikä.
Veronmaksajain keskusliiton laatiman taulukon mukaan keskimäärin korkein tuloveroprosentti samoista vuosituloista on 53-59-vuotiailla palkansaajilla ja eläkeläisillä. Ero johtuu lukuisista veroluonteisista maksuista ja vähennyksistä, jotka vaikuttavat eri ikäisiin eri verran ja siten myös lopulliseeen tuloveroprosenttiiin.
– 53-59 -vuotiaat maksavat korotettua työeläkevakuutusmaksua, mutta he eivät saa työtulovähennystä korotettuna toisin kuin 60 vuotta täyttäneet. Lisäksi muut veronluonteiset maksut pienenevät pikkuhiljaa iän karttuessa, mutta 53-59 vuotiailla ne ovat edelleen täysimääräisenä voimassa, sanoo ekonomisti Janne Kalluinen Veronmaksajain keskusliitosta.
Eläkeläiset taas eivät pääse hyötymään samoista vähennyksistä kuin palkansaajat, mikä nostaa heidän veroprosenttinsa kutakuinkin viisikymppisten palkansaajien tasolle. Sitä vain ei yleensä huomaa, kun eläkkeellä tulot ovat tavallisesti noin puolet palkkatulosta ja veroprosentti sen takia selvästi alempi.
Tavalliset aikuiset palkansaajat parikymppisestä viidenkympin korville sijoittuvat veroprosentillaan keskivaiheille.
– 18-52 vuotiaat työntekijät eivät maksa työeläkevakuutusmaksua korotettuna, kuten 53-59-vuotiaat, vaan normaalin maksun mukaan, Kalluinen avaa.
Matalimmat veroprosentit ovat yli kuusikymppisillä palkansaajilla. Niinpä kuusikymppinen maksaa samoista vuosituloista helposti vajaan tonnin vähemmän veroa kuin eläkeläinen.
– 60 vuotta täyttäneillä veroprosentit laskevat iän myötä, kun ensinnäkin työeläkevakuutusmaksut alenevat ja viimein 68-vuotiailta ne myös poistuvat. Muutkin sosiaalivakuutusmaksut poistuvat iän myötä, työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu. Ensi vuodesta eteenpäin 60 vuotta täyttäneet palkansaajat saavat myös työtulovähennyksen korotettuna, minkä ansiosta veroprosentit ovat heillä entistäkin matalammat, Kalluinen kertoo.
Kuusikymppisten palkansaajien veroalen tarkoituksena on kannustaa heitä pidentämään työuriaan ennen eläköitymistä. Eläkkeellejäänti kun taas tietää veroprosentin kiristymistä samoista tuloista. Päättyvän syksyn superhitti, osittainen varhennettu vanhuuseläke antaa myös verosyitä hyötyä palkan ja eläkkeen samanaikaisesta nauttimisesta.
– Voi monin paikoin olla hyväkin verovähennysten kannalta että saa kumpaakin tuloa, koska tällöin voi päästä osalliseksi sekä eläketulon verovähennyksistä että palkan verotusta koskevista vähennyksistä.
– Olen usein peukalosääntönä sanonutkin, että jos saa tietyn verran palkkaa ja eläkettä, niin veroprosentti on matalampi kuin jos saa pelkkää jompaa kumpaa, Kalluinen vinkkaa.
Keskusta ehdotti veroporkkanaa
Keskusta on ehdottanut eläkeikäisille verokannustetta, jotta he jatkaisivat töissä pidempään.
STT:n mukaan keskustan ehdotuksessa eläkeikäistä verotettaisiin 20 prosenttia pienemmistä tuloista kuin työiässä. 3 000 euron kuukausiansiosta verotettava osuus olisi siten 2 400 euroa.
– Ehdotuksen tavoite on tietysti hyvä ja ymmärrettävä, mutta myös aika samankaltainen kuin korotetulla työtulovähennyksellä, joka ei ole vielä edes ehtinyt tulla voimaan, Kalluinen tuumii.
– Ehkä nyt voisi olla paikallaan katsoa, kuinka se otetaan vastaan eläkeläisten keskuudessa.
Eläketurvakeskuksen mukaan jo 12 prosenttia 63–67–vuotiaista vanhuuseläkeläisistä käy töissä. Vuoden 2021 lopussa 63–67–vuotiaista suomalaisista teki töitä yli 90 000 henkilöä.
Miesten yhteenlaskettu keskiansio ja -eläke oli lähes 4 200 euroa ja naisilla vajaat 3 000 euroa kuukaudessa.
Aiheesta voi keskustella 31.12. kello 23 saakka.