Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Sähkölaitteet halutaan nyt päälle öisin, ja siksi ajastimista tuli buumi – ”Säästää jopa tuhansia euroja vuodessa”, sanoo asentaja

Sähköalalla on työntekijäpula, jota älykotitrendi pahentaa, sanoo STUL ry:n asiantuntija. Asentajan ensimmäistä käyntiä saa hänen mukaansa odottaa useita viikkoja joillain alueilla.

Voimalinjoja
Pörssisähkölasku voi pienentyä yksinkertaisillakin ajastuksilla kolmanneksella, arvioi STUL ry:n tekninen asiantuntija. Kuva: Karoliina Simoinen / Yle

Monet suomalaiset haluavat nyt koteihinsa ajastimia, joiden avulla sähkölaitteet napsahtavat päälle yöaikaan. Lähinnä omakotitalojen asukkaat asennuttavat ajastimia lattialämmityksiin ja lämminvesivaraajiin. Asialla ovat myös isojen vapaa-ajanasuntojen omistajat.

Ilmiöstä kertovat Sähkö Tiihosen yrittäjä Kari Tiihonen ja Loistoset Oy:n myynnin edustaja Miika Häkkinen. Sähkö Tiihonen toimii Jyväskylässä ja lähialueilla, Loistoset Keski-Suomesta Uudellemaalle asti.

– Aiemmin termostaatteja vaihdettiin, kun ne menivät rikki. Nyt on tullut buumi, että ehjiä, kellottomia termostaatteja vaihdetaan älytermostaatteihin, Tiihonen kertoo.

Innostus on kasvanut kuukauden ajan. Kyselyitä tulee molempiin firmoihin nyt useita viikossa.

Syy on selvä.

– Sähkölämmittäjät ovat todella katkeria, ja rahat ovat monella tiukassa. Ihmiset ovat heränneet siihen, että sähkö on kaikkein halvinta aamuyöllä, Tiihonen sanoo.

Älykotitrendi johti työntekijäpulaan

Ilmiön on pistänyt merkille myös Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n tekninen asiantuntija Matti Orrberg.

Oikeastaan kyse on hänen mukaansa ajastimia laajemmasta älykotitrendistä. Se on lisännyt viime vuosina ennestäänkin kiireisten sähköalan ammattilaisten töitä.

– Sähköalalla voidaan puhua jo työntekijäpulasta. Ennen kaikkea puhutaan osaamispulasta, koska asennukset ovat yhä monimutkaisempia kokonaisuuksia, Orrberg sanoo.

Häntä huolestuttaa.

Jopa kiinteitä sähköasennuksia tehdään hänen mukaansa nykyään ilman vaadittua ammattitaitoa. Oikeasti sähkötöitä saisivat pääsääntöisesti tehdä vain sähköalan ammattilaiset, joilla on asiaankuuluvat oikeudet.

– Tee-se-itse-virityksiin liittyy erityisen kohonnut onnettomuusriski, Orrberg toteaa.

Älykotiasentajan ensimmäistä vierailua saa hänen mukaansa odotella joillain alueilla useita viikkoja. Sillä visiitillä ei vielä asenneta mitään, vaan tarkistetaan, mitä älykotityöt vaatisivat.

Jyväskyläläisissä sähköfirmoissa ajastinten asennustyöt eivät ainakaan vielä aiheuta suurta kiirettä. Esimerkiksi Loistosilta asennuksen saa nyt viikossa.

Molemmissa tosin odotetaan, että innostus kasvaa vielä.

– Aivan varmasti lisääntyy, jos ei tule 16 sentin hintakattoa. Ihmiset ovat vasta ruvenneet heräämään tähän, kun on alkanut tulla kalliita laskuja, Kari Tiihonen sanoo.

Pörssisähkölasku pienenee helposti kolmanneksella

Yksinkertaisetkin ajastukset voivat pienentää pörssisähkölaskua keskimäärin 30 prosenttia, arvioi Matti Orrberg. Parhaimmillaan säästöä voi tulla jopa puolet. Muilla sähkösopimuksilla kulutuksen ohjaaminen yön tunneille tuo hänen mukaansa korkeintaan 10–20 prosentin säästöt.

Määrä riippuu Orrbergin mukaan esimerkiksi kodin materiaaleista. Vaikkapa betoniin asennettu lattialämmitys voi varata paljonkin energiaa ja luovuttaa sitä hitaasti päivän aikana asuntoon. Puulattia taas lämpenee nopeammin, mutta ei juurikaan varastoi energiaa.

– Ajastimen avulla voi parhaimmillaan säästää tuhansia euroja vuodessa, Miika Häkkinen laskee.

Ajastimia löytyy monenlaisia ja monentasoisia.

Yksinkertaisin on pistorasiaan lisätty ajastin, joka ohjaa kulutusta ennalta määrätyille tunneille.

Tarjolla on myös ohjureita, jotka seuraavat pörssisähkön hintaa ja laittavat laitteet päälle, kun sähkö on halvimmillaan. Kännykkäsovellusten avulla vaikkapa lämmityksen käynnistämisen ajankohdan voi määritellä itse etänäkin.

Järeimmissä järjestelmissä algoritmit huomioivat pörssisähkön hinnan ohella vaikkapa ulkolämpötilan ja aurinkosähkön tuotantoennusteet ja ohjaavat sähkön kulutusta niiden perusteella automaattisesti.

Suosituimmat ratkaisut löytyvät Orrbergin mukaan pistorasia-ajastinten ja algoritmien välimaastosta. Silloin osa laitteista toimii älyohjauksella, osa pistorasia-ajastimella.

Ajastinten hyödyistä utopistisiakin käsityksiä

Kaikissa sähköasennusfirmoissa ajastimien asennukset eivät ole lisääntyneet merkittävästi ainakaan vielä.

– Innostus ei ole näkynyt suurissa määrin. Täällä sähkö on monelle saman hintaista yöllä ja päivällä, joten asialla ei ole kaikille niin väliä, toteaa mikkeliläisen JT-Kiinteistötekniikan sähköasentaja Toni Niiranen.

Joitain ajastintöitä firma on kuitenkin tehnyt. Se on asentanut ajastimen sähkölämmitteiseen teollisuushalliin ja muutamiin lämpöpumppuihin.

Niiranen suhtautuu ajastimiin kuitenkin hieman varauksella.

– Osalla kuluttajista on vähän utopistisia käsityksiä siitä, mitä voidaan ja mitä kannattaa tehdä. Kaikki ei ole mahdollista, eikä pelkkä kello tee ihmeitä, hän toteaa.

Lisää aiheesta:

Perheen sähkönkulutus puolittui, mutta sähkölasku kaksinkertaistui – ”Tukimuodot ovat ihan riittämättömiä”, sanoo Kirsi Vuorela

Yhdellä kilowattitunnilla voi esimerkiksi lämmittää sähkökiuasta 10 minuuttia, pestä sähköhammasharjalla vuoden tai ajaa skuutilla 50 kilometriä.