Venäjän syyskuussa aloittama liikekannallepano näytti sekasortoiselta hankkeelta, mutta sen tuloksena Ukrainan sodan asetelma on muuttumassa voimakkaasti, arvioi Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
Ukrainan puolustusministeri Oleksii Reznikov sanoi eilen torstaina Guardian-lehden haastattelussa, että Venäjä saattaa aloittaa mobilisoiduilla joukoilla suurhyökkäyksen jo vuodenvaihteen tienoilla. Samaa viestiä on välittänyt myös Ukrainan sodanjohto.
Monet läntiset sotilasasiantuntijat ovat arvioineet, että Venäjällä voisi olla resursseja merkittävään hyökkäykseen vasta aikaisintaan loppukeväästä.
Käihkön mukaan ei ole tiedossa, millaista tiedustelutietoa Ukrainalla on käytössään, mutta hän suhtautuu ilmoitukseen pikaisesta hyökkäysuhasta vakavasti. Syksyllä mobilisoituja venäläissotilaita on jo rintamalla, ja ne ovat vahvistaneet Venäjän voimaa huolimatta siitä, että sotilaat ovat voineet olla huonosti koulutettuja ja varustettuja, ja heidän motivaationsa on ollut huono.
Sadoilla tuhansilla mobilisoiduilla sotilailla tulee olemaan suuri merkitys sodan kulkuun, Käihkö toteaa.
– Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan mobilisoituja on sellainen 318 000, ja sehän on aivan valtava määrä miehiä, kun ajatellaan, ettei Venäjällä ollut kuin 200 000 sotilasta, kun se hyökkäsi helmikuussa. Eli tämä tulee muuttamaan sodan voimasuhteita ja dynamiikkaa aika lailla, Käihkö arvioi.
Käihkö harmittelee, että lännessä huomio kiinnittyi liikekannallepanon toimeenpanon sekavuuteen, mikä johti Venäjän asevoiman aliarviointiin. Ukrainassa Venäjän voimaa ei ole aliarvioitu, Käihkö toteaa.
Onko Ukraina väsymässä?
Ukrainan on jo odoteltu käynnistävän oman hyökkäyksensä, jolla se voisi ehkä vallata takaisin lisää Venäjän miehittämää aluettaan. Ukrainan tiedetään keskittäneen joukkoja Zaporižžjan alueella, mikä viittaisi siihen, että hyökkäys suuntautuisi mahdollisesti Melitopolin suuntaan.
Ukrainalla olisi läntisten arvioiden mukaan hyvä hetki hyökätä talven aikana, kun jäätynyt maa kantaa panssarivaunuja, eikä Venäjä olisi saanut vielä uusia joukkoja käyttöönsä.
Jos Ukraina pääsee aloittamaan vastahyökkäyksenä, tulee siitä aiempia hyökkäyksiä hitaampi, koska Venäjä on tehnyt laajoja linnoitustöitä rintamalinjojen takana, Käihkö kertoo.
Venäjän mahdollinen isku jo parin viikon päästä sekoittaisi Ukrainan mahdolliset hyökkäyssuunnitelmat.
Hyökkäys myös vaatisi paljon resursseja, kuten ammusvarastoja. Ukraina on lähes koko sodan ajan valitellut ammuspulaa. On siis epävarmaa, että jos se aloittaisikin hyökkäyksen, voisiko se saavuttaa tavoitteitaan.
Venäjä on koko syksyn ajan pitänyt yllä erittäin kuluttavaa rintamasotaa Bahmutin kaupungin ympäristössä Donbasissa.
Näitä taisteluita on käyty muutaman kymmenen tuhannen sotilaan voimin. Jos Venäjä nyt on saamassa esimerkiksi 150 000 miestä lisää rintamalle, muuttuisi taistelujen laajuus aivan eri mittaluokkaan, Käihkö toteaa.
Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjällä voisi olla suunnitelmissa hyökkäys jopa kolmelta suunnalta, myös jälleen kohti Kiovaa.
Käihkö: Lännen tehostettava asetuotantoa
Ilmari Käihkö pitää tärkeänä, että länsi laajentaa aseapuaan Ukrainalle nopeasti, jos Ukrainan tahdotaan voittavan sota. Sodan pitkittyminen auttaisi erityisesti Venäjää, sillä Ukrainan kansantalous on romahtamassa. Venäjänkin talous supistuu pakotteiden seurauksena, mutta ei lainkaan niin nopeasti kuin paljon pienemmän Ukrainan.
Käihkö huomauttaa, että Venäjä on jo kauan sitten kiihdyttänyt esimerkiksi ammustuotantoaan vastaamaan sodan tarpeisiin. Ukrainassa on puolestaan pelätty, ettei lännessä yksinkertaisesti tuoteta niin paljon ammuksia, että ne riittäisivät Ukrainan puolustamiseen, jos sota pitkittyy.
– Meidänkin pitäisi laittaa teollisuus pyörimään, sillä se ei käy käden käänteessä. Päätöksiä olisi pitänyt tehdä jo, että ne ehtisivät vaikuttaa seuraavaan kuuteen kuukauteen, hän sanoo.
Venäjä pyrkii samaan aikaan tuhoamaan Ukrainan teollisuutta infrastruktuuriin kohdistamillaan tuhoisilla ohjusiskuilla.
Ukrainan sodan tilannetta käsiteltiin 15.12. Ylen Mistä maailma puhuu -podcastissa.