Kiire ja huolimaton valmistelu on asiantuntijoiden mukaan pääsyy sille, että sähkötukea näyttää nyt valuvan paljon hyvätuloisille.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuoneen laskelmien mukaan kotitaloudet, joiden bruttotulot ylittävät 100 000 euroa, käyttävät yli viisi kertaa enemmän sähköä kuin alle 10 000 euroa ansaitsevat kotitaloudet. Näin ollen valtion tukitoimet, kuten arvonlisäveron alentaminen, kohdistuvat pääosin hyvätuloisiin.
– Olin yllättynyt etenkin siitä, että jos verrataan sähkölämmitteisissä taloissa asuvia keskenään, niin sielläkin suurituloisimmissa taloissa sähköä kului enemmän kuin pienituloisemmissa sähkölämmitteisissä taloissa, sanoo johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Ihan kuin vetoomukset säästötalkoista eivät siis näyttäisi yltäneen erityisen hyvätuloisten korviin saakka.
– Voisin kuvitella syyksi sen, että talot ovat heillä suurempia. Mutta voihan hekin tehdä valintoja kuten tarvitseeko kaikkia tiloja lämmittää tai pitääkö autotallissa olla yhtä lämmintä kuin olohuoneessa, Laukkanen pohtii.
Isojen tulojen ja suuren sähkönkulutuksen suora yhteys hätkähdytti myös muita asiantuntijoita.
– Kyllä yllätti kuinka suuri se ero on. Selitys löytyy varmaan pääosin asumismuodoista. Pienituloiset asuu usein kerrotaloissa, joissa lähtökohtaisesti lämmitysmuoto on joku muu kuin sähkö. Kuvittelin kyllä myös, että näillä sähkön hinnoilla myös isompituloisissa kotitalouksissa käytettäisiin vähän säästäväisemmin sähköä, sanoo SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen.
– Eron suuruus on yllättävää. Tässä nyt nähdään, että kun tuet kohdistuvat pitkälle kulutuksen mukaan niin silloin sitä tukea valuu väistämättä myös paremmin tienaaville, sanoo vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta.
Kohdennetumpia keinoja tilalle
Sähkön arvonlisäveron alennus ja tulossa oleva ansioveroista vähennettävä sähkövähennys olisivat vaatineet parempaa valmistelua.
– On selvää, että epätarkat instrumentit eivät osu ihan niinkuin pitäisi. Sähkön arvonlisäveronalennus maksaa paljon valtiolle ja edun saavat hekin joilla on pitkä kohtuuhintainen sähkösopimus. Kun kiireessä joutuu toimimaan, niin täydellisiä ratkaisuja on vaikea löytää, sanoo Muranen.
– On varmasti ollut kova paine saada aikaan toimia, jotka auttaisivat heikommassa asemassa olevia. Ei ole kuitenkaan tehty valmistelutyötä riittävän ajoissa ja riittävän huolellisesti. Olemme tienneet keväästä lähtien, että tässä voi käydä näin, sanoo puolestaan Vehviläinen.
Samoilla linjoilla on myös Laukkanen.
– Suomessa tuntuu olevan hirveä kiire ja hätä tässä politiikkavalmistelussa. Me on tiedetty jo kesällä, että talvella ollaan tässä tilanteessa. Tässä on kyllä ollut paljon aikaa etsiä parhaita ratkaisuja.
Laukkasen mielestä esimerkiksi sähkövähennykseen olisi voinut lisätä rajoituksia hyvätuloisia kotitalouksia varten.
Lisäksi Hallitus valmistelemaan parhaillaan lisätukea kansalaisten suuriin sähkölaskuihin. Esillä ovat muun muassa SDP:n ehdottama hintakatto, vihreiden kannattama energiaraha ja aiemmin päätettyjen sähkötukien lihottaminen.
– Kyllä nyt kaipaan kohdennetumpia instrumentteja, Laukkanen sanoo.
Hintakatolle tyrmäys ja alv-alennus peruttava
Laukkasen mielestä SDP:n ehdottama hintakatto 20 senttiä kilowattitunnilta kotitalouksien maksamalle sähkölle olisi kuitenkin virhe.
– Mielestäni katto on tosi alhainen. Se olisi valtiontaloudelle tosi kallis ja tarkoittaisi vääjäämättä leikkauksia, veronkiristyksiä tai lisävelanottoa. Lisäksi se lisäisi sähköpulan ja -katkojen riskiä sekä hyödyttäisi eniten niitä hyvätuloisia, jotka kuluttavat verrattain paljon sähköä.
Myös Vehviläinen toivoo, että päätöksenteossa hyödynnettäisiin Datahuoneen laskelmaa. Datahuone on Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa.
– Näiden tietojen avulla pystytään miettimään paremmin, miten niitä tukia voisi kohdentaa paremmin ja keventää tukieurojen rasitusta valtiontaloudelle.
Murasen mielestä sähkön arvonlisäveronalennuksen voisi jopa perua. Varsinkin, jos esimerkiksi sähkön hintakatolle löytyy harkittu malli, joka jättää kannusteen sähkön säästöllekin.
– Jos hallitus päätyy toteuttamaan vaikkapa sähkön hintakaton, niin siinä yhteydessä on syytä arvioida, pitäisikö arvonlisäveroalennus perua. On turhaa ylläpitää monia päällekkäisiä tukia, jos jo yhdellä keinolla saa kohdennettua tuen sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Toisaalta liian tiukkaa tukiseulaakin voi olla syytä varoa.
– Kriisin syvyys riippuu paljon siitä, onko kotitaloudessa sähkölämmitys vai ei. Meillä on paljon keskituloisia, niin duunareita kuin opettajiakin, jotka ovat nyt vaikeuksissa, kun talvikauden sähkölasku on voinut paisua entisestä 500 eurosta 5000:een euroon. Tarvitaan uusia keinoja, mutta on pienempi paha, jos tukea osuu myös isotuloisille kuin että ei tulisi tukea lainkaan, Muranen sanoo.
Lue lisää:
Hyvätuloiset käyttävät jopa viisinkertaisesti sähköä pienituloisiin verrattuna