MOSKOVA Venäjän pääkaupungin ydinkeskustan kaduilla juhlavalot loistavat kirkkaasti venäläisten valmistautuessa uuden vuoden juhlimiseen. Samaan aikaan monissa Ukrainan kaupungeissa ihmiset yrittävät tulla toimeen ilman sähköä Venäjän pommitusten jälkeen.
Moskovan pormestari Sergei Sobjanin on yrittänyt pitää yllä normaaliuden vaikutelmaa. Mutta Venäjälläkin tulevan juhlan yllä roikkuu sodan varjo – ja sitkeät spekulaatiot liikekannallepanon toisesta aallosta.
Presidentti Vladimir Putin ei koskaan allekirjoittanut virallista ukaasia eli asetusta syyskuun lopulla julistetun ”osittaisen” liikekannallepanon päättymisestä.
Ei siis ole ihme, että liikekannallepano on jäänyt kummittelemaan venäläisten tietoisuuteen.
Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov on toistuvasti joutunut kiistämään, että Kremlissä keskusteltaisiin liikekannallepanon jatkamisesta.
Peskovin uskottavuutta syö, että hän vakuutteli vain runsas viikko ennen Putinin syyskuista liikekannallepanojulistusta, että Kremlissä ei keskustella liikekannallepanosta.
Toisaalta voi myös olla, että yhtä suurta liikekannallepanoaaltoa ei ole välittömästi tulossa.
Viranomaisilla on ollut suuria vaikeuksia varustaa, kouluttaa ja sijoittaa sadattuhannet väkeen otetut miehet asiallisesti.
Huhut kuitenkin elävät. Lauantaina Venäjän puolustusministeriö joutui kiistämään tiedon, että varusmiespalvelus palautettaisiin vuoden mittaisesta kaksivuotiseksi.
Moskovan alueella toimivan Dmitrov-TV:n haastattelussa värväyksestä vastaava sotilasviranomainen meni sanomaan, että kevään kutsunnoissa sisäänotetut varusmiehet palvelisivat puolitoista vuotta ja syksyn kutsunnoissa otetut jo kaksi vuotta.
– Pidän sitä täysin loogisena päätöksenä, koska pohjoiset naapurimme liittyvät Natoon, Dmitrovin, Dubnan ja Taldomin kaupunkien sotilaskomissaari Mihail Fokin kertoi Dmitrov-TV:lle viitaten Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksiin.
Video poistettiin sittemmin Youtubesta. Kremlin Peskov on aiemmin jo kahteen kertaan sanonut, että Kremlissä ei puhuta varusmiespalveluksen pidentämisestä.
Liikekannallepano toi sodan tavallisten venäläisten iholle aivan eri konkretian tasolla kuin helmikuun julistus ”sotilaallisesta erikoisoperaatiosta”.
Yhteiskunnallisen ilmapiirin lasku näkyi mielipidemittauksissa, ja Kremlissä seurataan tiiviisti mielipidemittauksia.
Kuvaavaa on, että viihdeohjelmat ovat alkaneet palata valtiollisille televisiokanaville, josta ne siivottiin, kun Venäjä helmikuussa aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.
Jyrkkää sotasanomaa suoltavien keskusteluohjelmien katsojaluvuissa on havaittu laskua.
Kremlillä on käsissään ristiriitainen viestintäongelma. Toisaalta kansalaisia ei pitäisi lietsoa paniikkiin ja ahdistukseen, toisaalta sodan pitkittyminen pitää perustella niin vahvasti, ettei koko hanke ala näyttää presidentti Putinin virheeltä.
Propagandassa sodasta on rakennettu suurta välienselvittelyä lännen, aivan erityisesti ”anglosaksien” eli Yhdysvaltain ja Britannian, kanssa.
Näin venäläisiä valmistellaan pitkään sotaan ja taloudelliseen vastakkainasetteluun.
Keskeiseksi television sotahaukaksi noussut juontaja Vladimir Solovjov maalaili Polnyj kontakt lähetyksessään tuomiopäivän kuvia: meneillään on pyhä sota, taistelu itseään saatanaa ja pikkupiruja vastaan.
Laulaja ja valtapuolue Yhtenäisen Venäjän kansanedustaja Denis Maidanov puolestaan julkaisi ylityslaulun mannertenvälisille Sarmat-ydinohjuksille.
Sarmat-laulun kaltaisissa propagandatempauksissa voi nähdä poliittisten yrittäjien tarpeen saada huomiota ja julkisuutta.
Laulun toinen sanoittaja on tunnettu nationalistipoliitikko Dmitri Rogožin, jonka ura on ollut laskusuunnassa. Viime kesänä hänet erotettiin Roskosmos-avaruusyhtiön johdosta.
Sellaiset hahmot kuin Rogožin ja entinen presidentti Dmitri Medvedev tuntuvat näkevän sodassa mahdollisuuden kohottaa laskenutta profiiliaan toinen toistaan jyrkemmillä julkisilla ulostuloilla.
Samaan aikaan hiljaiset teknokraatit kuten pääministeri Mihail Mišustin, keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina ja suuren valtio-omisteisen Sberbankin johtaja German Gref ovat keskittyneet pitämään talouden pyörät pyörimässä ja pehmentämään länsipakotteiden iskua.
Grefin ja Nabiullinan kaltaisille suhteellisen liberaaleille teknokraateille Putinin helmikuussa julistama ”sotilaallinen erikoisoperaatio” tuli mitä ilmeisimmin suurena järkytyksenä, kuten The Financial Times -talouslehti kirjoittaa. He eivät silti hylänneet hallintoa.
Nabiullinan johtama keskuspankki on onnistunut tähän asti pitämään ruplan kurssin varsin vahvana suhteessa dollariin ja euroon.
Moni venäläinen on tottunut päättelemään talouden tilan ruplan kurssista, joten keinotekoisestikin ylläpidetty vakaus rauhoittaa tuntoja.
Toisaalta talouden pitkän ajan näkymät eivät ole hyvät. Nabiullina on myös varoittanut, että maata uhkaa työvoimapula liikekannallepanon takia.
Nabiullinan mukaan liikekannallepano heikentää aluksi inflaatiota, koska kysyntä laskee, mutta sitten työvoimapula tietyillä talouden aloilla voi kiihdyttää inflaatiota.
Työvoimapulaa ei varmasti helpota se, että Venäjän duumassa valmistellaan lakia, joka rajoittaisi maasta lähteneiden oikeuksia työskennellä etäyhteyksien kautta Venäjälle.
Tähän asti Venäjältä liikekannallepanoa paenneet IT-osaajat ovat voineet edelleen tehdä etänä töitä venäläisfirmoille. Laki olisi siis uusi isku yrityksille, ja Venäjän digitaalisen kehityksen ministeriö on ilmoittanut vastustavansa lakia.
Lain odotetaan kuitenkin menevän läpi, kun duuma tehtailee yhä uusia lakeja, jotka entisestään kiristävät viranomaiskontrollia kansalaisista.
Ristiriita turvallisuuskoneiston ja talouden ylläpidon tarpeiden kesken siis kasvaa.