Nokialainen Vilpertti Tirronen harrastaa lennokkien lennättämistä, rakentamista ja ilmakuvausta. Elektroniikasta hän kiinnostui kymmenisen vuotta sitten, ja pian hän rakensikin jo ensimmäisen droonin itse.
Haastattelua tehdessä ilmassa leijailee paksulti sumua purevasta pakkasesta huolimatta. Tällä kertaa ei voida lennättää korkealla, sillä kosteus voi jäätyä potkureihin, Tirronen tuumii.
Kuvaaminen tuli Tirrosen drooniharrastukseen mukaan hyvin pian ensimmäisen lennokin rakentamisen jälkeen.
– Siihen kun se ensimmäinen Gopro-kamera laitettiin kiinni, tekeminen meni kokoajan ammattimaisempaan suuntaan.
Nyt sivutoimisella ilmakuvausyrittäjällä on varastossa toistakymmentä lennokkia. Suuren osan niistä hän on rakentanut itse.
Tirrosen drooniosaaminen on huomattu myös Puolustusvoimissa. Ensimmäinen kutsukirje reservin harjoituksiin tuli postiluukusta viitisen vuotta sitten. Siitä lähtien hän on osallistunut vuosittain paikallispuolustusharjoituksiin lennokkiasiantuntijuutensa vuoksi.
– Kun olen kymmenen vuotta näiden parissa toiminut, toivon siitä olevan annettavaa myös Puolustusvoimien suuntaan, Tirronen toteaa.
Reserviläisten osaamisilmoitukset lisääntyneet ja täsmentyneet
Tänä vuonna siivilipalvelukseen on hakeutunut ennätysmäärä reserviläisiä – noin 3 800. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt myös muiden muiden yhteydenottojen määrää.
Moni on halunnut tietää sodan ajan tehtävänsä. Lisäksi reserviläiset ovat ilmoittaneet aluetoimistoihin aiempaa ahkerammin erityisosaamisestaan.
– Osaamisilmoitukset ovat toden totta lisääntyneet ja ennen kaikkea täsmentyneet. Reserviläisillä on nykyään parempaa tietoa, minkälaista osaamista puolustusvoimissa mahdollisesti tarvittaisiin, Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Tommi Marttinen sanoo.
Pirkanmaan aluetoimistolle on ilmoitettu erityisesti droonin lennättämisen osaamisesta ja logistiikan hallinnasta.
Puolustusvoimat pyrkiikin hyödyntämään siviilielämässä ja reservissä kartutettua osaamista monilla tavoilla.
Siviilissä kartutettu osaaminen on varusmiespalveluksen lisäksi 97-prosenttisesti reserviläisistä koostuvassa Suomen armeijassa valtavan tärkeää. Näin toteaa Pääesikunnan koulutusosaston asevelvollisten koulutuksesta vastaava, everstiluutnantti Janne Kananen.
– Moni käy 20–30-vuotiaana koulunsa ja menee työelämään. Todella keskeistä on, että reserviläinen ilmoittaisi Puolustusvoimien aluetoimistoon koulutuksestaan. Jos meille tulee tarve jollekin osaamiselle, voimme heitä hyödyntää.
Osaaminen voi auttaa muiden reserviläisten kouluttamisessa
Puolustusvoimat pyrkii huomioimaan erityisosaamisen sodan ajan sijoituksen määrittämisessä jo varusmiespalvelukseen astuessa, mutta myös reservissä. Näin elämän aikana päivittynyt osaaminen voi vaikuttaa siihen, mitä poikkeustilanteessa tulee tekemään.
Erityisosaamista voidaan hyödyntää myös muiden reserviläisten kouluttamisessa.
– Joissakin tapauksissa he pääsevät myös suunnittelemaan ja toimeenpanemaan erilaisia puolustukseen liittyviä kokonaisuuksia, Kananen sanoo.
Puolustusvoimat on alkanut viime vuosina kouluttaa reserviläiskouluttajia yhdessä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa.
Tänä vuonna noin 370 henkilöä on saanut pätevyyden, jonka ansiosta he voivat toimia kouluttajana kertaus- ja vapaaehtoisharjoituksissa sekä MPK:n kursseilla.
– Sieltä löytyy erilaista osaamista esimerkiksi lääkinnän ja logistiikan ylläpidon tehtävissä, joissa pitkäaikainen siviilipuolen kokemus on todella hyvin hyödynnettävissä, Kananen sanoo.
Partiossa saatua osaamista arvostetaan
Puolustusvoimissa on kysyntää etenkin tietotekniikan ja tekniikan erityisosaajille, sillä alat kehittyvät nopeasti. Esimerkkinä Janne Kananen mainitsee kyberturvallisuuden.
Hänen mukaansa myös pienempikin, esimerkiksi partiossa syntynyt osaaminen on usein eduksi.
– Osaamista tarvitaan todella laaja-alaisesti.
Kanasen mukaan reserviläisten keskuudessa ei ole osaamispulaa. Suomen koulutusjärjestelmä antaa hyvät mahdollisuudet luoda monipuolisesti tietoa ja taitoja varusmiespalveluksen ohelle.
Everstiluutnantti arvioi asevelvollisten koulutuksen nykyisillään vastaavan niitä tarpeita, mitä myös Ukrainasta on tänä vuonna havaittu. Kananen sanoo osaamisen kehittämisen tähtäävän Suomessa vuosia eteenpäin, jottei yllättävää osaamispulaa pääse syntymään.
Hänen mukaansa erityisosaamisen löytämiseen tulisi kehittää uusia keinoja, jotta siviilissä kartutettua osaamista voitaisiin hyödyntää Puolustusvoimissa entistä paremmin.
Reserviläiset haluavat osallistua ja kehittyä
Reserviläiset ovat olleet tänä vuonna aiempaa aktiivisempia. Kertaus- ja vapaaehtoisharjoituksissa sekä MPK:n kursseilla on ollut aiempaa enemmän tulijoita.
Janne Kananen löytää muutokselle kaksi syytä: Ukrainan sota on kasvattanut kiinnostusta, ja Puolustusvoimilla on enemmän resursseja toteuttaa harjoituksia.
– Tällä hetkellä reserviläisillä on halu osallistua ja kehittää omaa osaamistaan, Kananen arvioi.
MPK:n kursseilla on ollut tänä vuonna reilu 50 000 osallistujaa. MPK:n koulutusjohtaja Timo Mustaniemi sanoo, että määrä on ennätyksellisen suuri.
Mustaniemen mukaan oppia on haettu erityisesti panssaritorjunnan koulutuksista. Myös 72 tunnin selviytymiseen liittyvä koulutus ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kiinnostanut väestönsuojelukoulutus ovat tänä vuonna erottuneet joukosta.
– Ukrainan sodan vuoksi väestönsuojeluun ja selviytymiseen liittyvät asiat kiinnostavat, Mustaniemi sanoo.
Voit kommentoida juttua 23. joulukuuta kello 23 saakka.