Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomalaiset toivottavat toisilleen hyvää uutta vuotta, vaikka eivät itsekään usko siihen. Suomalaisten luottamus talouteensa on ennätyksellisen heikoissa kantimissa.
Uutiset kertovat, että kestotavaroiden hankinta kiinnostaa suomalaisia vähemmän kuin kertaakaan mittaushistoriassa. Lainanotto ei kiinnosta – ei juuri auton tai asunnon vaihtokaan. Syyt ovat ilmeiset, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo.
– Tänä vuonna energiakriisi, voimakas inflaatio ja korkojen nousu käänsivät kuluttajien luottamuksen voimakkaasti alaspäin. Se on romahtanut täysin.
Kangassalo on tutkinut suomalaisten kuluttajien luottamusta jo neljännesvuosisadan. Työkalusta on tullut niin tuttu, että hän osaa yleensä jo kokemuksensa perusteella arvata, mitä kansa kulloinkin ajattelee.
– En ole pitkään aikaa yllättynyt mistään. Joskus on tuntunut, että riittäisi, jos itse vastaisin kyselyyn, hän sanoo.
Tämä vuosi on ollut poikkeus. Kansan näkemys on Kangassalon mukaan ollut synkempi kuin mitä talouden muut mittarit antaisivat olettaa.
– Tämän tutkimuksen historiassa tämä on ensimmäinen kerta, jossa tuntuu, että kuluttajat liioittelevat talouskehityksen kulkua. Olen itsekin sitä päivitellyt. Kaikessa negatiivisuudessaan tämä vuosi on ollut yllättävin.
Alla oleva kuva kertoo suomalaisten kuluttajien luottamuksesta ikäryhmien mukaan. Voit kääntää ja zoomailla näkymää hiirellä klikkaillen tai kännykän näyttöä täppäillen. Tuplaklikkaus palauttaa alkunäkymään.
Yksi keskeinen havainto on se, että myös nuorten luottamus rakoilee nyt pahasti.
– Nuoret ovat aina nähneet sekä oman että Suomen talouden optimistisemmin kuin vanhempi väki. Tällä hetkellä talouden epävarmuuden syyt, kuten hintojen nousu, ovat niin konkreettisia, että se kolahtaa aika pahasti nuoriinkin, Tilastokeskuksen Kangassalo sanoo.
Esimerkiksi keväällä 2020, kun koronapandemia levittäytyi Suomeen, 18–29-vuotiaiden kuluttajien luottamus käväisi vain hetken negatiivisissa lukemissa. Vuonna 2022 nuoriso on menettänyt luottamuksensa paljon syvemmin.
Huolta kautta linjan
Kuluttajien luottamusta mitataan kuukausittain koko EU:n alueella. Kysymyksiä on noin kolmekymmentä ja ne ovat kaikkialla pääosin samoja.
Neljän keskeisen kysymyksen perusteella piirretään edellä kuvattu yleinen kuluttajaluottamuskäyrä.
- Millainen on taloudellinen tilanteesi nyt?
- Millainen on taloudellinen tilanteesi vuoden kuluttua?
- Millainen on Suomen talouden tilanne vuoden kuluttua?
- Entä miten aiot käyttää rahaa kestokulutustavaroihin vuoden aikana edelliseen vuoteen verrattuna?
Tänä talvena jokainen osa-alue on pakkasen puolella. Alla olevassa kuvassa tilanne on eritelty ikäryhmittäin.
Alle 50-vuotiaat näyttävät uskovan, että vuoden kuluttua heidän taloudellinen tilanteensa on jo kohenemassa. Muilta osin kaikki ikäryhmät antoivat negatiivisiai luottamuslukuja. Enemmistö ei näytä uskovan Suomen taloudellisen tilanteen kohentuvan – eikä kestotavaroiden hankinta herätä innostusta missään ikäryhmässä.
Työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren ennustepäällikkö Ilkka Kiema toteaa, ettei osa tuloksista on odotusten kaltaisia.
– Ei ole yllättävää, jos suomalaiset sanovat, että nyt menee huonommin kuin vuosi sitten. Huolestuttavampaa on mielestäni se, että myös aikeet kestokulutustavaroiden hankinnasta ovat pohjalukemissa.
Kysymys kestokulutustavaroiden hankinnasta koskee nimittäin koko tulevaa vuotta. Se synnyttää huolen kysynnän kehityksestä jatkossa.
– Olemme kiinnostuneita kuluttajien luottamuksesta siksi, että se näkyy suoraan kulutuskäyttäytymisessä. Jos suomalaiset uskovat, että menee huonosti, se supistaa yksityistä kulutusta. Ja yksityinen yksityinen kulutus on suuruudeltaan noin puolet bruttokansantuotteesta, Kiema sanoo.
Kauppa valmistautuu niukempaan vuoteen
Seuraavan 12 kuukauden aikana suomalaiset aikovat käyttää rahaa kestokulutustavaroihin selvästi aiempaa vähemmän. Tämä on huono uutinen kaupan alan yrityksille.
S-ryhmän käyttötavarapuolen myyntijohtaja Päivi Hole myöntää, että tuoreimmatkin luvut ovat synkkiä.
– Synkkiä kyllä, mutta poikkeuksellisia ei. Syksyn trendi jatkui. Me pidämme tätä luotettavana lukuna viestimään kuluttajien tulevista aikeista, mutta emme sen perusteella tee hätiköityjä ratkaisuja, Hole sanoo.
– Kuluttajaluottamuksen lisäksi seuraamme bruttokansantuotteen, inflaation, työllisyyden ja korkojen kehitystä – olisikin yksi luku, joka antaisi vastaukset!
Jo joulumyynnin aikana näkyi, että kuluttajat kävivät ostoksilla aiempaa harvemmin. Toisaalta rahaa käytettiin aiempaa enemmän. Esimerkiksi isojen kodinkoneiden kauppa kävi Prismoissa entiseen malliin. Päivi Holen mukaan se kertoo siitä, että tavaraa ostetaan jatkossakin – kun tarve on.
Selvää on, että hinta on jatkossa yhä keskeisempi tekijä.
– Nyt on erityisen mielenkiintoista seurata, mitä mahdollisia tukitoimenpiteitä valtiolta tulee. Joulukuussa maksetut kaksinkertaiset lapsilisät siivittivät meidän aatonaaton myynnin mittaushistorian korkeimpaan tasoon, Hole sanoo.
Kaupaksi kävi lapsiperheen joululahjoja, kuten leluja ja mobiililaitteita.
Kriisimieliala synnyttää pelkoja
Kulutustutkija ja sosiologian professori Terhi-Anna Wilska arvioi, että jatkuvasti synkkenevät luottamusluvuissa on osin kyse median synnyttämästä kriisimielialasta.
– Sähkön hinnasta ja sähkötuista on tehty mediasirkus – enkä tällä väitä, ettei tilanne olisi hankala. Mutta siinä on myös ylireagointia, Wilska sanoo.
– Median madonluvut on hirveän synkät – mitä tässä voi pahimmillaan tapahtua. Moni saattaa ajatella, että sähkön hinta vain nousee ja nousee ja korot vain kohoavat ja kohoavat.
Wilskan mukaan ihmisten mielissä koronasulut sekoittuvat Ukrainan sotaan ja sen taloudellisiin seurauksiin. Nekin lyövät nyt jarruja päälle, joilla ei ole asuntolainaa ja joille sähkön hinta ei ole suuri ongelma.
– Kuitenkin, niin kauan kuin ihmisillä on työpaikkoja, tilanne ei ole millään lailla toivoton.
Työttömyys ei pelota vieläkään
Pertti Kangassalolla on 30 kysymyksen joukossa oma suosikkinsa. Se koskee vastaajien kokemaa työttömyyden uhkaa.
– Omakohtainen työttömyyden pelko on kysymys, jonka kehitin vuonna 2003 tai 2004 vähän Ruotsin mallin mukaan. Se ei ole mukana varsinaisessa kuluttajaluottamuksen päämittarissa, eikä se ole mukana EU:n harmonisoidussa kysymyspatteristossakaan, hän kuvaa.
Työllisyyden pelkoja mittaava kysymys on kiinnostava, koska se ei anna yhtä hälyttäviä lukuja kuin useat muut kysymykset.
– Suomalaiset arvioivat, että työttömyyden tai työllisyyden puolella ei toistaiseksi ole näköpiirissä mitään järisyttävää.
Alla olevasta kuvasta näet suomalaisten työttömyyspelot ikäryhmittäin. Esimerkiksi ensimmäisenä koronakeväänä suomalaisten näkymä oli paljon nykyistä synkempi – etenkin nuorimmissa ikäryhmissä.
On myös toinen mittari, jonka ei vielä ole punaisella. Kun suomalaisilta kysyttiin, jääkö rahaa säästöön ja lainojen maksuun vai joutuvatko he elämään säästöillä tai velaksi – useimmat kertoivat pystyvänsä lyhentämään velkojaan ja hoitamaan raha-asiansa entiseen malliin.
– Sekin kysymys antaa edelleen hyviä tuloksia. Se joukko, joka joutuu käyttämään säästöjään tai velkaantumaan ei ole kasvanut oikeastaan ollenkaan, Kangassalo sanoo.
Juuri omakohtainen työttömyyden pelko ja omakohtainen rahatilanne ovat vähemmän seurattuja mittareita, joihin Kangassalo kiinnittäisi jatkossa huomion.
– Ne on ne kaksi kysymystä, jotka pitävät kuluttajia yhä selvästi pinnalla. Ne kun romahtavat, niin sitten on asiat huonosti.
Kyllä kansa tietää
Miksi tavallisilta kuluttajilta kysytään arviota koko Suomen talouden suunnasta? Syy on yksinkertainen – jos kuluttajat alkavat pihistellä, koko Suomen talous hyytyy.
Toisaalta kuluttajien luottamus on myös erittäin nopea mittari. Tilastokeskus kyselee puhelimitse ja verkkolomakkeella kuluttajien tuntoja kunkin kuukauden ensimmäisinä viikkoina – ja julkaisee tiedot ennen kuun loppua. Tarkempiakin työkaluja löytyy, mutta niiden tuloksia pitää odottaa pidempään.
Kuluttajien arviot ovat myös osuneet oikeaan. Useiden tutkimusten ja raporttien mukaan kuluttajien luottamus ennakoi bruttokansantuotteen ja yksityisen kulutuksen kehitystä joko muutamalla kuukaudella tai jopa puolella vuodella.
– Esimerkiksi vuosien 2008–2009 finanssikriisissä kuluttajabarometri onnistui ennakoimaan varhaisessa vaiheessa pudotuksen pohjalle ja myös nousun sieltä ylös, Tilastokeskuksen Pertti Kangassalo sanoo.
Hänen mukaansa kuluttajien luottamusmittari ei kerro kovin tarkasti taantuman syvyyttä tai nousukauden korkeutta – mutta se onnistuu usein ennakoimaan käänteitä.
Toistaiseksi tunnelmat jatkavat synkentymistään. Käänteestä ei näy merkkejä.
Korjaus 27.12. kello 18.40: Korjattu Päivi Holen titteli myyntijohtajaksi.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 28.12. klo 23 saakka.