Kun vihtiläisen Eevaliisa Korvolan pitkä parisuhde päättyi 33-vuotiaana, alkoi hän harkita lapsihaaveen toteuttamista yksin.
Korvola aloitti taipaleen itselliseksi äidiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) alkuvuodesta 2020. Julkisessa terveydenhuollossa oli vastikään aloitettu lahjasoluhoidot itsellisille naisille ja naispareille.
– Minulla alkoi ikä tulla vastaan ja sitten piti vain päättää, haluanko yrittää tulla äidiksi vai en, Korvola sanoo.
Yksinään lasta haluavien naisten eli itsellisten naisten määrä kasvaa.
Ylen keräämien tietojen mukaan jo yli puolet julkisen terveydenhuollon lahjasoluhoidoista tehdään itsellisille naisille. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) ja TAYSissa itsellisten naisten osuus on vielä suurempi, jopa kaksi kolmasosaa.
Viimeisimpänä lahjasoluhoidot aloitti Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) tammikuun lopulla 2021. Lisääntymislääketieteen yksikön ylilääkäri Ilkka Järvelä haluaa kerryttää tilastoja ainakin muutaman vuoden, ennen kuin kertoo niistä julkisuuteen.
– Lahjasoluhoitojen määrät eivät ole valtavia ja haluamme pitää kiinni lahjoittajien anonymiteetistä. Itsellisiä naisia on huomattavasti, Järvelä muotoilee.
Lahjasoluhoidot itsellisille äideille ja naispareille alkoivat julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2019 kiivaan väittelyn jälkeen. Uudistuksen myötä lapsihaaveen toteuttaminen ei ole samalla tavalla rahasta kiinni kuin aiemmin, sillä julkisella puolella lahjasoluhoidot saa jopa kymmenen kertaa halvemmalla kuin yksityisellä klinikalla.
Eevaliisa Korvolan tytär syntyi alkuvuodesta 2022 kuudennen alkiosiirron jälkeen.
Korvolan lahjasoluhoidot julkisessa terveydenhuollossa maksoivat joitakin tuhansia euroja. Hän oli varautunut maksamaan hedelmöityshoidot yksityisellä klinikalla.
– Ei minulla olisi ollut takataskussa sitä rahaa, mutta olisin saanut lainaa sitä varten. Hoitoja voi maksaa myös osamaksulla, Korvola sanoo.
Naisten iso määrä yllätti
Kun lahjasoluhoidot itsellisille naisille ja naispareille aloitettiin julkisessa terveydenhuollossa, oli kysyntä suurta. Hoidoille oli patoutunutta tarvetta.
– Itsellisten naisten iso määrä oli yllätys kaikille. Jokaisessa yliopistosairaalassa heitä on ollut todella paljon, kun taas naisparien määrä on ollut vakio, sanoo TAYSin osastonylilääkäri Katja Ahinko.
Nyt itsellisten naisten määrä näyttää tasaantuneen koko maassa. Tyypillinen äidiksi haluava on neljääkymmentä vuotta lähestyvä nainen.
Suurin kysyntä on HUS-alueella, jossa on tällä hetkellä yli vuoden jonot. Käytännössä se tarkoittaa, että naisen tulee saada lähete hedelmöityshoitoihin viimeistään 38-vuotiaana.
HUSin jonot heijastuvat muihin yliopistosairaaloihin: esimerkiksi TAYSiin tuli viime vuonna lähes 200 itsellistä naista HUS-alueelta.
HUSin jonojen syynä on pula resursseista, osaavasta työvoimasta ja ajoittain sukusolujen luovuttajista. Erityisesti munasolujen luovuttajia tarvittaisiin enemmän. Muualla Suomessa toivotaan lisää siittiöiden lahjoittajia.
Uusi perheellistymisen tapa
Jenni Huhtala neuvoo lahjasoluperheitä työssään Lapsettomien yhdistys Simpukan Helminauha-hankkeessa. Hänen mukaansa sillä on iso merkitys, että julkisessa terveydenhuollossa tarjotaan lahjasoluhoitoja itsellisillle naisille.
– Se osoittaa, että tämä on yksi perheellistymisen tapa muiden joukossa, Helminauha-hankkeen hankevastaava Huhtala sanoo.
Suomessa tehdyillä lahjasoluhoidoilla syntyy 500 lasta vuodessa, joka on yksi prosentti koko vuonna syntyneistä. Hedelmöityshoidoilla syntyy vuosittain yhteensä 2 500 lasta.
Lahjasolulapsilla ei vielä saada syntyvyyttä nousuun, mutta hoidoilla toteutetaan usean naisen unelma äitiydestä.
Eevaliisa Korvola on iloinen siitä, että Suomessa itsellinen nainen voi saada lapsen, vaikka tilillä ei olisi kymmeniätuhansia euroja.
– Eihän sitä rakkauden määrää voinut kuvitellakaan. Onhan tämä ollut kaiken sen arvoista. Ei sitä kiitollisuuden määrää pysty kuvaamaan, Korvola sanoo.
Kuuntele Yksin tehty lapsi -podcastia itsellisestä äitiydestä Yle Areenassa:
