Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Vahva talouskasvu hiipuu taantumaksi, arvioi valtiovarainministeriö

Valtiovarainministeriön mukaan Suomen bruttokansantuote kääntyi syksyllä lievään laskuun, ja heikon talouskehityksen odotetaan jatkuvan talven ajan.

Taloudellista katsausta esittelivät ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander, finanssineuvos Janne Huovari (reaalitalous) ja finanssineuvos Jenni Pääkkönen (julkinen talous).

Suomen bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 1,9 prosenttia vuonna 2022, pienentyvän 0,2 prosenttia vuonna 2023 ja kasvavan 1,2 ja 1,4 prosenttia vuosina 2024 ja 2025.

– Kotitaloudet ovat odottaneet ankeita aikoja jo Venäjän hyökkäyksestä lähtien ja yritykset ovat odottaneet kysynnän ja tuotannon hiipumista. Nyt nuo odotukset ovat käymässä toteen. Tuotanto supistuu Euroopassa monissa maissa vuodenvaihteen molemmin puolin Suomi mukaan lukien, sanoo Spolander.

Kyse on pienestä notkahduksesta. Vakavammalta taantumalta Suomea suojaa hyvä työllisyystilanne.

Tilastokeskuksen mukaan työllisyyden kasvu jatkui marraskuussa. Työllisyysasteen trendi kohosi 74,7 prosenttiin. Lokakuussa vastaava luku oli 74,4 prosenttia. Työllisiä oli marraskuussa 63 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

VM:n ennusteen mukaan ensi vuonna työllisten määrä vähenee noin 12 000 hengellä ja työttömyysaste nousee 7,0 prosenttiin. Notkahduksesta huolimatta työllisyystilanne pysyy hyvänä ja työllisyys kasvaa jo vuonna 2024. Vuoteen 2025 mennessä työllisyysaste nousee 74,4 prosenttiin.

Sähkön hinta laskuun keväällä

Hintojen nousuun on VM:n mukaan odotettavissa ensi vuonna helpotusta. Raaka-aineiden hintapiikki on jo ohitettu, ja koronan aiheuttamat maailmankaupan pullonkaulat helpottaneet. Sähkön hinta pysyy korkeana talven ajan, mutta siinäkin on odotettavissa laskua keväällä ja kesällä.

Julkisyhteisöjen alijäämät pysyvät puolestaan mittavina. Alijäämä alkaa kasvaa uudelleen vuonna 2023, kun talouskasvu ja siten verotulojen kasvu hiipuvat. Lisäksi muun muassa Venäjän hyökkäyssodan vuoksi tehdyt toimet ja kohonneet velanhoitokustannukset kasvattavat erityisesti valtion menoja.

– Julkisen talouden rahoituksen epätasapaino ei ole oikenemassa. Eikä sitä näytä olevan mahdollista korjata ilma suoria ja nopeavaikutteisia toimia. Lisäksi tarvitsemme korkeampaa työllisyyttä ja nopeampaa kasvua, Spolander sanoo.

Ilman toimia ja uudistumista edessä on Spolanderin mukaan yhteiskunnan näivettyminen ja julkisen talouden ajautuminen ahdinkoon.

- Yritykset etsivät nyt ilmastonmuutoksen torjuntaan ratkaisuja ja kilpailevat paikasta muutoksen eturintamassa. Yritykset rakentavat uutta kapasiteettia maihin, joissa puitteet kasvulle ovat suotuisimmat. Jotta selviämme muutoksesta yhtenä voittajista, meidän on kyettävä tarjoamaan kestäviä ratkaisuja uuden talouden tarpeisiin. On tärkeää, että talouspolitiikka tukee uudistumista kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti, Spolander sanoo.

Myös Suomen Pankki ennusti äskettäin, että talous ajautuu lievään lyhytaikaiseen taantumaan ensin vuonna. Taantuman syynä ovat Venäjän hyökkäyssodan kärjistämä energiakriisi ja elinkustannusten nopea nousu.

Ennustettu taantuma leikkaa keskiverto-eurooppalaisen ja -suomalaisen elintasoa noin neljä prosenttia, arvioi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn Ykköaamun haastattelussa lauantaina.

Viitteitä tulevasta kertoo myös Keskuskauppakamarin tiistaina julkistama suhdannekysely, jonka mukaan yritysten tunnelmat ovat muuttunut pessimistiseksi lähes kaikilla osa-alueilla.

Kohonneet kustannukset ja palkkojen korotuspaineet koettelevat yrityksiä ja yli 40 prosenttia arvioi yrityksensä kannattavuuden heikkenevän ensi vuonna.

Lisätty 14.00 Spolanderin kommentit

Voit keskustella aiheesta 21.12. klo 23 saakka.