Alvar Aallon suunnitteleman Kolmen ristin kirkon kunnostamiseen tähtäävä rahankeräys ei ole tuottanut toistaiseksi toivotunlaista tulosta: Lahjoitustilille on kertynyt vasta 1 000 euroa rahaa.
Pro Kolmen ristin kirkko Imatra -kannatusyhdistys sai rahankeräysluvan kotimaahan kesällä.
Yhdistyksen tavoitteena on kerätä 200 000–300 000 euroa, mikä kattaisi 5–10 prosenttia kirkon korjauskustannuksista.
Toimintaa on siirretty ensi vuoteen yhdistyksen jäsenten kiireiden takia.
Alvar Aallon taidonnäyte
Arkkitehti Alvar Aallon Imatran Vuoksenniskalle suunnittelema Kolmen ristin kirkko valmistui vuonna 1957 ja otettiin käyttöön vuonna 1958.
Kirkko on sekä kalustukseltaan että rakenteeltaan ainutlaatuinen: Alvar Aalto on suunnitellut paitsi rakennuksen, myös valaisimet ja useimmat huonekalut. Myös esimerkiksi kolehtihaavi on Aallon käsialaa.
Alvar Aalto -säätiön mukaan Kolmen ristin kirkkoa on yleisesti pidetty Aallon kirkkorakennuksista omaperäisimpänä. Kirkossa on esimerkiksi siirtoseinät, jolla kirkkosali voidaan jakaa koko salin korkuisten seinien avulla kolmeen eri tilaan.
– Edelleenkin, yli 60 vuotta valmistumisen jälkeen, on hämmentävää huomata, että mekanismi toimii ja suunnattoman painavat seinät siirtyvät kellariin sijoitettujen sähkömoottorien ja paksujen kettinkien voimin, sanoo yliarkkitehti Jonas Malmberg Alvar Aalto -säätiöstä.
Malmberg ihailee myös esimerkiksi kirkon kattoikkunaa. Jumalanpalveluksen aikaan luonnonvalo tulee siitä sisään ja valaisee kirkon alttarin ristit. Kyseessä ei ole sattuma, vaan tarkoin harkittu yksityiskohta.
– Siitä tulee pyhyyden kokemus, Malmberg sanoo.
Kirkko ei ole käytössä
Pitkään huonossa kunnossa ollut Kolmen ristin kirkko kärsii muun muassa kosteus- ja rakennevaurioista. Siellä ei voi tällä hetkellä järjestää lainkaan jumalanpalveluksia tai tapahtumia.
Kirkkohallitus myönsi Imatran seurakunnalle tänä syksynä noin 130 000 euroa Imatran kolmen ristin kirkon yllättäviin lisäkorjaustöihin.
– Rahalla purettiin kirkon lattian alta löytyneitä rakennusaikaisia valumuotteja, kertoo talousjohtaja Pasi Tiimo Imatran seurakunnasta.
Muotit oli rakennusvaiheessa jätetty lattian alle, ja ne olivat lahonneet. Puhdistustöissä kirkkorakennuksen alta imettiin lähes 500 kuutiota hiekkaa pois. Kirkkohallitus on myöntänyt rahaa kirkon ylläpitäviin korjaustöihin myös aiemmin.
Ensi vuodesta on kuitenkin tulossa iso kirkon tulevaisuuden kannalta. Imatran seurakunta aikoo hakea kirkkohallitukselta rakennusavustusta. Hakemus laitetaan ensi syksynä, ja päätös tulisi keväällä 2024.
Lisäksi Imatran seurakunta on myös varannut talousarviossaan ensi vuodelle 1,25 miljoonaa sekä seuraavalle vuodelle 1,25 miljoonaa investointisunnitelmassaan kirkon korjaushankkeisiin. Lopullisesti rahojen käyttämisestä päättää kirkkovaltuusto.
– Siinä ne meidän omat rahat alkaa olla, ja tuossakin summassa on mukana lainarahaa, sanoo talousjohtaja Pasi Tiimo.
Summa on suuri. Itse asiassa niin suuri, että se on ihan omassa luokassaan koko seurakunnan historiassa.
– Suurin rahallinen ponnistus vuosikymmeniin, Tiimo sanoo.
Hän arvelee, että kokonaisuudessaan kirkon korjaaminen vie ainakin 3–4 miljoonaa euroa, eikä sekään välttämättä riitä.
– Ongelma on siinä, että korjauskohteita paljastuu koko ajan lisää, hän sanoo.
Kansainvälistä kiinnostusta
Alvar Aalto -säätiön yliarkkitehti Jonas Malmbergin mukaan Alvar Aallon arvostus on ollut viime vuosina kaiken aikaa kasvussa. Näin siitä huolimatta, että kansalaiskeräykset eivät ole tuottaneet rahaa Imatran Kolmen ristin kirkolle.
– Aallon muotokielessä on jotain universaalia. Välillä tuntuu, että hän on kansainvälisesti arvostetumpi kuin Suomessa, jossa hänen työnsä ovat ehkä liiankin lähellä, Malmberg arvelee.
Esimerkiksi Japanissa toimii niin ikään Kolmen ristin kirkon tueksi perustettu kannatusyhdistys Three Cross Help. Sen perusti Kolmen ristin kirkossa vieraillut, Japanissa arkkitehtitoimistoa pitävä Andrea Hikone.
Kannatusyhdistys oli kevääseen mennessä kerännyt kirkolle varoja noin 13 000 euroa. Malmbergillä ei ole tietoa tämän hetkisestä keräyssummasta, mutta hän kertoo, että korona on hidastuttanut rahankeräystä.
Kolmen ristin kirkko on katsottu niin merkittäväksi työksi, että huonosta kunnostaan huolimatta se on 12 muun Aallon työn mukana Unescon maailmanperintökohteiden aieluettelossa.
Aallon työt alkavat ikääntyä
Alvar Aallon teoksista esimerkiksi Kotkan Sunilassa sijaitsevan Kantolan julkisivuremontti on juuri valmistunut. Myös esimerkiksi Finlandia-taloa Helsingissä peruskorjataan parhaillaan.
Jonas Malmbergin mukaan Aallon arkkitehtuurissa itsessään ei ole mitään erityistä piirrettä, joka aiheuttaa peruskorjauksen tarvetta. Aikanaan käsityövaltaisesti tehtyjen rakennusten restauroinnissa tarvitaan yhä paljon käsityötä.
Peruskorjausten yhteydessä rakennuksiin usein halutaan tuoda monia alkuperäisestä poikkeavia ominaisuuksia, esimerkiksi tehokkaampaa talotekniikkaa, parempaa esteettömyyttä tai kokonaan uudenlaisia toimintoja, mikä nostaa hintaa.
Malmbergin mukaan rakentamisessa ja peruskorjaamisessa ylipäätään pitäisi enemmän ymmärtää rakennuksen historiaa ja ikää.
– Rakennuksen ikä saa näkyä. Vanhimmat Aalto-kohteet alkavat olla satavuotiaita. Korjatun rakennuksen ei tarvitse näyttää samalta kuin uutena, vaan ajan patina saa näkyä, yliarkkitehti Malmberg sanoo.
Kuuntele, kun yliarkkitehti Jonas Malmberg Alvar Aalto -säätiöstä kertoo, miksi Kolmen ristin kirkko on niin arvokas ja miksi korjaustyöt maksavat niin paljon: