Sähkökriisi koettelee suomalaisia hyvin eri tavalla.
Kun viideosa suomalaisista maksaa sähköstä noin viisi senttiä kilowattitunnilta, kasvava joukko pulittaa jopa kymmenkertaista hintaa.
– Sanoisin, että yli miljoonaa kotitaloutta on suurissa vaikeuksissa sähkön hinnan kanssa, kun samaan aikaan korot ja yleinen inflaatio nousevat, Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen sanoo.
Taustalla erimittaisiin sopimuksiin on sähkökriisin ohella korona, jonka aikana halpaa sähköä oli tarjolla aina kesään 2021 saakka.
– Korona pudotti sähkön kysyntää ja hinta painui alemmaksi kuin kertaakaan sitten 2000-luvun alun. Pitkään näytti siltä, että sähkön hinta myös pysyisi alhaalla, Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen muistuttaa.
Viimeisetkin koronan aikana tehdyt kaksivuotiset määräaikaiset sopimukset ovat päättymässä kesällä 2023. Joulukuussa niitä on voimassa vielä reilut puoli miljoonaa.
Suur-Savon Sähkön omistama sähkön myyntiyhtiö Lumme Energia toimittaa sähkön 300 000 asiakkalleen eli 10 prosentille suomalaisista.
Lumme Energia avasi erilaisten sopimustensa jakauman Ylen pyynnöstä.
Asiakkaista viidesosa maksaa sähköstä edelleen viisi senttiä kilowattitunnilta. Noin neljäsosa asiakkaista pulittaa hieman yli tai alle 10 senttiä.
Vime kesän jälkeen tehdyt määräaikaiset sopimukset ovat 20–40 senttiä kilowattitunnilta. Heitä on noin viidesosa asiakkaista.
Yksi viidesosa maksaa toistaiseksi voimassa olevaa hintaa, jonka Lumpeella on 44,9 senttiä kilowattitunnilta.
Pörssisopimus on noin 15 prosentilla yhtiön asiakkaista.
– Heillä on se etu, että hinta aika nopeasti laskee, kun pörssihinnat toivon mukaan kääntyvät talven jälkeen laskuun, Markus Tykkyläinen kertoo.
Hän muistuttaa, että entisiä edullisia sopimuksia tippuu kalleimpaan hintaryhmään koko ajan määräaikaisten sopimusten päättyessä.
– Heille muutos on varmaan kaikkein karuin. Uskon, että jakauma pitää aika hyvin paikkansa koko Suomen vähittäismarkkinassa, Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen arvioi.
Myös Energiateollisuus ry:n sähkömarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa arvioi, että sopimusjakauma vastaa hyvin koko Suomen tilannetta.
Tuet eivät ota huomioon maksukykyä
Kotitalouksien kirjava sopimustilanne vaikuttaa suoraan myös valtion sähkötukien kohdentamiseen sitä eniten tarvitseville.
Markus Tykkyläinen sanoo, että lisätuki on tarpeen, mutta se pitäisi pystyä kohdistamaan mahdollisimman tarkasti eniten tarvitseville. Heitä on lähes puolet perheistä eli yli miljoonaa kotitaloutta.
Energiateollisuuden Pekka Salomaa muistuttaa, että tukien kohdentamiseen liittyy edelleen suuria haasteita.
– Paras lopputulos saataisiin, jos olisi tiedossa sähkölaskun summan lisäksi myös asiakkaiden maksukyky. Sähkösopimukset tiedetään yhtiöissä, mutta tulotiedot ovat verottajalla ja Kelalla.
– Nykyjärjestelmät eivät ota huomioon ihmisten taloudellista asemaa, vaan tuki tulee laskun suuruuden perusteella. Tämä koskee aiemmin päätetty tukimuotoja, ja samaan näyttäisi johtavan myös tämä maksujen palautus. Sosiaalista aspektia ei ole voitu huomioida, Salomaa huomauttaa.
”400-500 miljoonaa euroa auttaisi paljon”
Hallituksen kaavaileman uuden sähkötuen hintalappua on ollut vielä vaikea arvioida.
Suur-Savon Sähkön Markus Tykkyläinen arvioi sopimusjakauman perusteella, että 400–500 miljoonaa euroa voisi olle valistunut arvio.
– Jos haluttaisiin tukea näitä vaikeimmassa asemassa olevia 20 sentillä kilowattitunnilta talvikuukausien ajalta, summa olisi tuota luokkaa.
Kotitaloudet käyttävät sähköä vuodessa reilut 17 terawattituntia. Korkeimpia hintoja maksavien perheiden talvikuukausien kulutus voisi olla kahden terawattitunnin luokkaa.
Lisää aiheesta:
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 21.12. klo 23.00 saakka.