Etiopiaan kuuluvassa Tigrayssa on käynnissä isoja muutoksia. Siellä sodittiin lähes kaksi vuotta, mutta nyt pääkaupungin Mekelen lentokentällä on nähty ilon ja liikutuksen hetkiä. Sotaa paenneet alueen asukkaat palaavat koteihinsa.
Kahssay Hailu palasi Addis Abebasta Mekeleen ensimmäisellä mahdollisella lennolla.
– En ole nähnyt miestäni ja opinnoista valmistunutta tytärtäni 18 kuukauteen. Jäin jumiin Addis Abebaan. Rukoilen, että rauha kestää. Se on kaikki, sanoi Kahssay Hailu uutistoimisto Reutersin haastattelussa Mekelen kentällä.
Liikematkustus ja muu matkailu on vilkastumassa nopeasti. Lentoyhteyksiä on avattu yli 30 kaupunkiin. Myös pankit ovat avanneet konttoreitaan, hotellihuoneiden kysynnän odotetaan vilkastuvan piakkoin.
Taustalla on marraskuun alussa Pretoriassa Etelä-Afrikassa neuvoteltu tulitaukosopimus. Toinen sopija on Etiopian hallitus, jonka pääministeri Abiy Ahmed sai vuonna 2018 Nobelin rauhanpalkinnon.
Häntä on kiitelty kotimaansa uudistamisesta ja rauhan solmimisesta pitkäaikaisen arkkivihollisen Eritrean kanssa. Särönä rauhanrakentajan imagossa on ollut Tigray, jossa hallituksen joukot ovat taistelleet vahvempaa itsehallintoa vaativaa aluetta vastaan.
Tigrayssa on tigre-enemmistö. Tigret muodostavat kuutisen prosenttia Etiopian väestöstä. Taistelut alkoivat vuonna 2020, kun Tigrayssa järjestettin aluevaalit vastoin liittohallituksen määräystä.
– Hetki neuvotteluille oli oikea, osapuolet olivat valmiit neuvotteluihin. Painostusta oli kansainvälisiltä toimijoilta kuten EU:lta ja Yhdysvalloilta ja solidaarisuutta naapurimailta, sanoo Helsingissä joulukuun alussa vieraillut Afrikan unionin rauhanvälitysyksikön päällikkö Mukondeleli Mpeiwa.
Mpeiwan mukaan mikään hallitus ei voi sivuuttaa koko väestön hyvinvointia ja tilannetta. Ratkaisevaa oli humanitaarisen tilanteen heikkeneminen. Silloin poliittiset näkemyserot on pantava sivuun. Konfliktin aikana kaksi miljoonaa ihmistä lähti Tigraysta muualle Etiopiaan tai naapurimaihin, kuten Sudaniin.
– Etiopian pääministeri tai minkään muunkaan maan pääministeri ei voi edustaa yksittäistä ryhmää tai intressiä, AU:n edustaja sanoo vastauksena kysymykseen, miksi pääministeri oli valmis juuri nyt lopettamaan aseelliset toimet yhtä liittovaltion aluetta kohtaan.
Eritrean joukkoja edelleen alueella
Eritrean joukot ovat vetäytyneet uutistoimisto Reutersin haastattelemien silminnäkijöiden mukaan vuoden lopulla ainakin Shirestä ja Aksumista.
Eritrean joukot ovat taistelleet Etiopian hallituksen joukkojen rinnalla kahden vuoden ajan. Niiden asemaa ei kuitenkaan mainita tulitaukosopimuksessa, vaikka sen mukaan ulkomaisten joukkojen pitäisi vetäytyä Tigraysta.
Etiopia ei ole sopimuksen osapuoli. Sopimuksen mukaan taistelijoilta kerätään raskasta aseistusta ja liittovaltion poliisivoimia vahvistetaan Tigrayn alueella.
Eritrealla on ollut haluja heikentää Tigrayn asemaa. Joukkoja on käytetty TPLF:n joukkojen kukistamiseen kuukausien ajan.
AU:n edustajalla ei ollut tietoa joukkojen tarkastaa määrästä alueella.
– AU:lla ei ole mandaattia puuttua ulkomaisiin joukkoihin, mutta uskon, että kaikki Afrikan valtiot haluavat löytää afrikkalaisia ratkaisuja ja valvoa sopimuksen toteuttamista.
Somen vihapuhe raivokasta Tigraysssa
Tigraysta on kerrottu pahoinpitelyistä ja ryöstelystä myös tulitaukosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Afrikan unionin rauhanvälitysyksikön päällikkö Mukondeleli Mpeiwa sanoo, että Tigrayta on käsitelty somessa erittäin vilkkaasti. Vihapuhe on ollut erittäin raakaa ja raivokasta.
– Valeuutisten kitkeminen ja faktantarkastus on olennaisen tärkeää. Siten voidaan tarkistaa väitteitä väärinkäytöksistä.
AU:n monitorointijärjestelmä ei ollut vielä haastattelun aikaan joulukuun puolivälissä toiminnassa. Mpeiwan mukaan molemmilla osapuolilla on aito pyrkimys vakauttaa tilanne.
– Rauhan ja luottamuksen palauttaminen kestää aikansa. Nyt kaikki toimijat on saatava mukaan. Lentojen paluu ja koulujen avautuminen ovat merkkejä normaalista.
Ruokatilanne on Mukondeleli Mpeiwan suhteellisen hyvä. Ruokavarastoja on sekä Mekelessä että muualla. Se pitää saada jaetuksi tarvitsijoille. Enimmillään jopa seitsemän miljoonaa ihmistä oli elintarvikeavun tarpeessa.
Hän sanoo vierailleensa Tigrayssa useita kertoja kahden sotavuoden aikana. Marraskuussa elämä näytti palanneen jotakuinkin normaaliksi. Kaduilla liikkui ihmisiä ja autoja.
Oromiassa ilmapiiri kiristymässä
Seuraava mahdollinen kriisipesäke Afrikan toiseksi väkirikkaimmassa, 110 miljoonan asukkaan Etiopiassa näyttää olevan kehittymässä Oromiassa, jossa myös pääkaupunki sijaitsee. Kymmeniä ihmisiä on kuollut paikallisten asejoukkioiden ja Oromian aluehallituksen erikoisjoukkojen yhteenotoissa Kiramun alueella.
– Tulitaukosopimus on pohja, jonka pohjalta Tigrayssa voidaan käydä laajempia neuvotteluja. AU rohkaisee vuoropuheluun. Sotiminen maksaa kaikille osapuolille. Se haittaa taloutta ja ihmisten elantoa.
Korjattu 4.1. klo 16.27: enemmistö Tigrayn väestöstä kuuluu Tigre-heimoon ja heitä on Etiopian väestöstä noin kuusi prosenttia.