Energiaa ja hyvää tuulta puhkuva diplomi-insinööri on taloyhtiönsä hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja. Säästövinkkejä mieluusti jakava mies onkin saanut räppäri Sereltä lisänimen Energianinja.
Arto Puikkosen taloyhtiö Asunto oy Haarakatu 10 on rakennettu vuonna 1961, ja siinä on 24 huoneistoa. Säästöluvut ovat suorastaan huikeat: sähkönkulutus on laskenut yli puolet, vesi kolmanneksen ja kaukolämpö viidenneksen.
Miten se on mahdollista?
– Tärkeintä on tuntea oma taloyhtiö ja se, mitkä laitteet kuluttavat mitäkin. Sen jälkeen voi lähteä kohta kohdalta tehostamaan tekemistä. Oman taloyhtiön tuntemisesta kannattaa ottaa rohkeasti koppia, Puikkonen sanoo.
Armonkalliolaisen taloyhtiön energiankulutuksen pudotus lihottaa myös mukavasti yhtiön kukkaroa: säästöä on kertynyt vuodessa noin 10 000 euroa. Se on oiva lisä esimerkiksi tulevia remontteja varten.
Näihin puututtiin: lämpötilaa alas, vedenkulutus kuriin, kylmävarastot vuokralle
Millä keinoilla noin muhkeat säästöt syntyivät?
Lämmityksessä isoin merkitys oli lämpötilan alentamisella. Taloyhtiössä ei ollut aiemmin yhteistä käsitystä siitä, mikä asuntojen tavoitelämpötilan pitäisi olla. Puikkonen kertoo, että ”tiukan keskustelun” jälkeen lämpötilaa päätettiin taloyhtiön kokouksessa laskea 24–23:sta asteesta 21:een.
Päätös vaati laskelmia. Jos vuosittainen lämmityslasku on 20 000 euroa ja yhden asteen lasku säästää lämmityskuluja noin viisi prosenttia, kahden asteen lasku tarkoittaa vuodessa 2 000 euron säästöä.
Jos se ei kuulosta kummoiselta, Puikkonen kehottaa ajattelemaan pidemmällä aikavälillä: kymmenessä vuodessa puhutaan jo 20 000 eurosta.
Vedenkulutukseen puututtiin asentamalla vakiopaineventtiili. Helpoin tapa tuhlata vettä on tuuttaamalla se tarpeettoman kovalla paineella hanasta ulos. Nyt ”muutaman satasen vekotin” säätelee veden virtausta. Kun aiemmin vettä tuli hanasta yli 20 litraa minuutissa, nyt luku on 13–14 litraa minuutissa.
Sähkön säästössä on otettu monet keinot käyttöön. Saunan lämpimänäoloaikaa on nipistetty alusta ja lopusta, kellarissa olevat kylmävarastot on muutettu vuokrattavaksi varastoiksi.
– Sen sijaan että varastot kuluttaisivat sähköä, nyt ne tuottavat muutaman satasen verran kuussa vuokratuloa.
Vuoden 2017 julkisivuremontissa räystästorvia uusittiin niin, ettei erillistä räystäslämmitystä enää ole. Aiempi lämmitysjärjestelmä oli päässyt huonoon kuntoon, eikä uutta enää asennettu.
– Joku saattaisi kysyä, etteikö sitten joudu jääpuikkoja tiputtamaan. Mutta paljon vähemmän siitä tulee kuluja kun joku kopauttaa niitä pois nosturilla kuin se, että tuhansia ja tuhansia kilowattitunteja tuhlataan lämmittämällä ilmaa, Puikkonen toteaa.
Asiat ovat lopulta yksinkertaisia
Puikkosen kokemuksen mukaan taloyhtiöt osaavat säästää energiaa vaihtelevasti. Aina ei luoteta omaan osaamiseen, vaan nojataan mieluummin ulkoistettuun palveluun. Taloyhtiöön liittyviä asioita pidetään myös jostain syystä hyvinkin monimutkaisina.
– Eivät ne sitä ole. Ulkopuolista apua ja konsultaatiota on myös aina tarjolla, jos eteen tulee oikeasti vähän vaikeampia asioita.
Eli asioita ymmärtääkseen ei tarvita välttämättä diplomi-insinöörin koulutusta? Kysymys huvittaa Puikkosta.
– Ei missään nimessä. Usein ne ulkopuoliset henkilöt, jotka auttavat, ovat vähintään diplomi-insinöörejä tai insinöörejä. Kun edes uskaltaa keskustella heidän kanssaan, pääsee yllättävän pitkälle.
Autotallistakin löytyi säästökohde
Puuhakas mies puhuu mielellään siitä, miten asiat voi tehdä taloyhtiössä kahdella tavalla: joko typerästi tai mietitysti. Tulosten aikaansaaminen ei vaadi sen kummoisempaa kuin asiaan keskittymistä. Asioiden tekeminen hyvin näkyy myös kukkarossa.
Yksi arkisesta hoksautuksesta syntynyt säästöesimerkki löytyy Haarakatu 10:n autotallin valaistuksesta. Talli on 1960-luvun kerrostalojen tapaan iso, ja siellä on kymmeniä loisteputkilamppuja.
– Menin talliin yhteen nurkkaukseen ja katsoin, kuinka kauan valot pysyvät päällä. Huomasin, että ne palavat kymmenen minuuttia sen jälkeenkin, kun tallista on poistuttu. Nyt ne palavat neljä minuuttia, joka on aivan riittävä määrä autotallissa liikkumiseen. Silläkin säästettiin rahaa, Puikkonen sanoo.
Villaa tarvittaessa ylle
Energian säästäminen taloyhtiöissä on miehelle todellinen sydämen asia – hän kiertää puhumassa ilmaiseksi aiheesta kiinnostuneille taloyhtiöille. Vastaanotto on ollut suopeaa.
– Ydinpointtini siitä, että oma taloyhtiö pitää tuntea, on yleensä ymmärretty hyvin. Viesti menee yleensä hyvin perille, varsinkin, jos taloyhtiö säästää toimillaan rahaa.
Energiaekspertin omastakin taloyhtiöstä löytyy vielä lisää tikistettävää. Seuraavaksi Haarakadun talossa ryhdytään säätämään vielä tarkemmin vedenkulutusta.
Entä sitten kovasti keskusteltu huoneistojen sisälämpötila? Arto Puikkosen mielestä ihannelämpötila on sellainen, että kaikilla asukkailla on riittävän hyvä olla.
– Minusta sopiva on 21 astetta, mutta se vaatii joiltain pientä kompromissia. Tarvitseeko kotona olla T-paita ja shortsit päällä vai voiko talvella hyväksyä sen tosiasian, että pitkähihaiset vaatteet ovat hyvä varustus sisällä? Tarvittaessa siihen sitten pieni neule vielä päälle.
Voit kommentoida juttua 23. joulukuuta kello 23 saakka.
Juttua muokattu 22.12. kello 13.16: Korjattu loppuun Puikkosen kommenttia sopivasta sisälämpötilasta: se on 21, ei 20.