Viime kuukausien aikana tapahtunut raju energian hinnannousu on vähentänyt saunomista.
Tuoreeseen Suomi Saunoo -kyselytutkimukseen vastanneista yli puolet kertoi muuttaneensa saunomistapojaan ainakin jollakin tavalla viimeisen vuoden aikana. Yleisin muutos saunomiseen oli kiirehtiä saunaan heti kun se on lämmin.
Tämä on hyvin ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että kyselyyn vastanneiden mukaan oman asunnon sähkösauna on yleisin saunomismuoto.
Energian hinnan noustessa on mediassakin puhuttu paljon esimerkiksi saunomisen kustannuksista. Monet kunnat ja taloyhtiöt ovat myös sulkeneet yleisiä saunoja säästääkseen rahaa.
Suomalaisia saunayrityksiä edustavan Sauna from Finland -yhdistys teetti saunakyselyn selvittääkseen, miten suomalaiset nyt suhtautuvat saunomiseen.
– Me olemme olleet huolestuneita, koska lähes poikkeuksetta mediassa ollaan nostettu aina se sauna vähän sellaiseksi pahikseksi. Näimme tarpeen kyselylle, kun halusimme oikeasti ymmärtää kuluttajaa, kertoo Sauna from Finlandin toiminnanjohtaja Carita Harju.
Kyselytutkimuksen suoritti Tietoykkönen Oy haastattelemalla tuhatta suomalaista joulukuun alussa. Haastateltavat valikoitiin siten, että tulos vastaisi mahdollisimman hyvin suomalaisia kuluttajia. Tutkimuksen kokonaistuloksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kyselyn perusteella voi päätellä, että suomalaiset eivät ole hylänneet saunoja, vaikka kukkaronnyörejä onkin kiristelty.
– Uskomme siihen, että ihmiset edelleen saunoo, vaikka jotkut ovat merkittävästi sitä vähentäneet ja lähteneet esimerkiksi uimahalleihin saunomaan.
Laatua, ei määrää
Sen lisäksi, että saunomiskertoja ja niiden pituutta on monessa kodissa vähennetty, saunomisessa on pyritty panostamaan laatuun.
Kyselyn mukaan moni suomalainen kokee, että saunomalla elämänlaatu, fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä hygienia pysyvät paremmalla tasolla kuin ilman saunaa.
– Saunomisen tavat ovat muuttuneet. Erityisesti nuoret vastaajat kertoivat saunovansa enemmän yhdessä ja perheen kanssa. Yleiset saunat sekä ystävysten ja perheiden yhteiset saunahetket tuovat yhteisöllisyyttä, kun saunaa ei lämmitetä enää itselle.
Kun alkuvuonna vähintään kerran viikossa saunovia oli 55 prosenttia, loppuvuonna heitä oli seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän. Eniten saunomisesta ovat vähentäneet naiset ja alle kolmikymppiset.
Joulusauna jää lämmittämättä vain harvalla
Monelle suomalaiselle saunominen on tärkeä osa joulua, mikä käy ilmi myös kyselystä: Vastanneista 70 prosenttia aikoi saunoa tänä jouluna kuten aiemminkin.
– Onneksi suomalaiset pitää tästä traditiosta kiinni kovasti. Itsekin aion saunoa. Sähkösaunakin olisi, mutta tällä kertaa lämmitetään puusauna, Harju sanoo.
Vain viiden prosentin mukaan saunominen kuuluu yleensä jouluun, mutta tänä jouluna saunaa ei lämmitetä.