Olkiluoto 3:n käyttöönoton viivästyminen johtaa siihen, että loppiaisen ja helmikuun alun välillä laitos ei tuota lainkaan sähköä. Mikäli tuolloin sattuu ankaria pakkaspäiviä, sähköpulan riski on suuri.
– Tässä puhutaan kovimman kulutuksen aikaan noin kymmenen prosentin ennakoidusta tuotannosta Suomesta, joka jää puuttumaan. Se lisää sähköpulan riskiä, sanoo Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT:n energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro.
Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan kuluttajat maksavat Olkiluoto 3:n viivästymisestä omassa sähkölaskussa.
– On esitetty arvioita, että sähkön hinta olisi kymmenen prosenttia alhaisempi, jos laitos toimisi normaalisti. Eli täysin Olkiluoto 3 ei poistaisi korkeiden sähkönhintojen ongelmaa. Kun selvitään talvesta, päästään edullisempien hintojen piiriin, sanoo Jukka Ruusunen.
Sähkön kulutus nousee Suomessa kireinä pakkaspäivinä 15 000 megawattiin. Olkiluoto 3 tuottaa toimiessaan sähköä 1600 megawattia, mikä joudutaan nyt tuomaan ulkomailta. Tuotanto vastaa aiempaa tuontia Venäjältä.
Leuto tammikuu laskisi sähkön hintaa
Pitkänajan sääennusteet ennakoivat tammikuuksi tavanomaista säätä, johon mahtuu leutojen päivien lisäksi pakkasjaksoja. Paukkupakkasia ei kuitenkaan ole ainakaan alkukuusta tiedossa.
– Tammikuu näyttää lämpötilan suhteen tavanomaiselta, sanoo Ylen meteorologi Anne Borgström.
Ennuste olisi toteutuessaan helpotus erityisesti sähkölämmittäjille. Säällä on suuri vaikutus pörssisähkön hintaan.
– Lämpötila vaikuttaa merkittävästi kulutukseen. Jos on leuto ja tuulinen talvi, niin silloin on vähemmän kulutusta ja enemmän sähkön tuotantoa. Meillä on merkittävästi parempi tilanne, kuin jos olisi kylmä ja tuuleton kuukausi, sanoo Samuli Honkapuro.
Vuoden loppuun mennessä Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvaa 5000 megawattiin. Se vähentää tarvetta sähkön tuontiin. Tuulivoimaloiden tuotto ylittää parhaimillaan ydinvoimalaitosten tuotannon.
Sähkön käyttöä vähennettävä – LUT-yliopiston professori ehdottaa rajoituksia hintakattoon
Olkiluoto 3:n säännöllisen sähköntuotannon lykkääntyminen voi kuitenkin kovina pakkaspäivinä johtaa tilanteeseen, ettei sähkön tuotanto- ja tuontikapasiteetti riitä kattamaan kasvanutta sähkön kysyntää.
– Nyt kun meiltä puuttuu ennakoitua tuotantoa, niin on erittäin tärkeää, että sähkön kysyntää kyetään leikkaamaan ja huipputunneilla pienennetään kulutusta, sanoo Samuli Honkapuro.
Valtio suunnittelee tukia kovien sähkölaskujen kanssa kamppaileville kansalaisille. Tähän asti pörssisähkön hinta on kannustanut pienentämään kulutusta. Honkapuron mukaan olisi tärkeää, että hintakaton tullessa kannustin sähkön säästöön säilyisi.
– Jos lähdetään hintasääntelyyn, lähdettäisiin myös säätelemään määrää. Kattohinnalla saatavaa sähköä olisi silloin tarjolla rajallinen määrä huipputuntien ulkopuolella.
Hinta olisi vastaavasti korkea huipputuntien aikana, jolloin se ohjaisi kulutusta edullisimmille tunneille. Vastaava malli on käytössä Norjassa, jossa valtio takaa maksavansa valtaosan hintakaton ylittävästä sähkön hinnasta. Valtion maksuosuus koskee kuitenkin vain rajattua sähkömäärää.
Honkapuro pitää myös hyvänä kannustimena joidenkin sähköyhtiöiden mallia, jossa kuluttajat saavat alennusta sähkölaskuun, mikäli ajoittavat sähkön käyttöä halvemmille tunneille. Vastaavasti jos kulutus ajoittuu huipputunneille, sähkölasku on suurempi.
