Metsänomistajat eivät ota syytä niskoilleen Suomen hiilinielujen romahtamisessa. Etujärjestöt katsovat, että metsien kykyä sitoa hiiltä voi kasvattaa hyvällä hoidolla.
Luonnonvarakeskus julkaisi keskiviikkona raportin, jonka mukaan Suomen hiilinielut ovat pudonneet roimasti ja Suomi voi joutua maksamaan miljardikorvauksia.
Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen johtaja Eija Vallius ei hyväksy metsänhoitoon kohdistettua arvostelua ja sitä, että hiilinielukeskustelussa ratkaisut pyritään yleensä etsimään metsistä. Vallius sanoo, että hakkuita ja harvennushakkuita on tehty normaalien suunnitelmien mukaan, ja kehitystä pitää katsoa pidemmällä aikajänteellä yksittäisen vuoden sijaan.
Hän väittää, että mediassa käytävässä hiilinielukeskustelussa faktat ja fiktio ovat sekoittuneet, ja asiaa on käsitelty negatiivissävytteisesti.
– Metsien kasvu on laskenut, mutta ei meidän hiilinielu ole mihinkään romahtanut. Olen erittäin huolestunut tästä julkisuudessa suorastaan vääristyneestä keskustelusta.
Tutkijoiden mukaan metsien hiilinielu kuitenkin kutistui viime vuonna enemmän kuin koskaan.
Metsänhoitotöitä on jäänyt rästiin
Eija Valliuksen mukaan metsiä ei ole hakattu liikaa, vaan niiden hoitoa on paikoin laiminlyöty.
– Metsänhoidollisia toimenpiteitä ja hakkuita pitäisi tehdä varsinkin nuorissa metsissä ja taimikoissa entistä enemmän, hän sanoo.
Valliuksen kollega, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen antaa esimerkin hoitohakkuiden vaikutuksista.
– Vuonna 2000 on perustettu kuusikot istuttamalla. Toinen kohde on hoidettu, ja toinen on hoitamaton. Siinä hoidetussa puumäärä lähentelee jo 200 kuutiometriä, kun taas hoitamaton on pusikoitunut, ja siinä on vajaat 100 kuutiota. Hoidetussa kasvu on siis 20 vuoden aikana 100 prosenttia suurempi kahdenkymmenen vuoden aikana, hän selittää.
Yli-Talonen arvioi, että Päijät-Hämeessä metsien kasvua pystyttäisiin lisäämään vielä 20–30 prosenttia nykyisestä, jos hoitotoimenpiteitä tehtäisiin oikea-aikaisesti.
Edunvalvoja pelkää ennakoivia hakkuita
Edunvalvojan mukaan hiilinielukeskustelu saattaa saada jotkut metsänomistajat kiirehtimään puiden muuttamista rahaksi.
– Jos tulee tämmöisiä negatiivisia uutisia, että nyt jotenkin rajoitetaan toimintaa, voi tulla ennakoivia hakkuita, joita ei olisi ehkä muuten tehtykään, toteaa Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen.
Hänen mukaansa tällaiset hakkuut voivat sotkea puumarkkinaa.
Yli-Talosesta olisi nyt tärkeää miettiä, missä rajoissa metsiä hakataan, koska puun tuonti Venäjältä on tyrehtynyt, mutta puuta tarvitaan esimerkiksi kaukolämmön tuotannossa. Kokonaisuutta tulisi puntaroida monelta kantilta, myös muun muassa työllisyyden ja verotulojen näkökulmasta.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 23.12.2022 klo 23:een saakka.