Hallitus pääsi keskiviikkoiltana sopuun uudesta tukimuodosta suurista sähkölaskuista kärsiville kotitalouksille. Uudesta tukimuodosta käytetään tässä jutussa termiä kertakorvaus.
Jutussa avataan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) teollisuusneuvoksen Petteri Kuuvan avulla tarkemmin, miten tukimuoto toimii, mikä sen taso on ja miten sitä saa.
Kertakorvaus ei tule vaikuttamaan jo aiemmin päätettyihin tukiin eli tammi-huhtikuun sähkölaskuja koskeviin verovähennysoikeuteen ja Kelan noilta kuukausilta maksamaan sähkötukeen. Näiden tukimuotojen yksityiskohtiin voit tutustua tässä jutussa ja Kelan sivuilla.
1. Mitä pitää tehdä, jotta kertakorvauksen saa?
Kansalaisen ei tarvitse tehdä mitään. Sähköyhtiö suorittaa korvauksen automaattisesti. Yhtiö vähentää näillä näkymin maaliskuun laskusta tukisumman, joka on laskettu marras-joulukuun sähkölaskujen perusteella.
Aikataulutavoitteena siis on, että hyvitys voitaisiin tehdä maaliskuussa maksuun menevistä sähkölaskuista.
Tukipäätöksen valmistelu jatkuu edelleen ennen kuin se viedään eduskuntaan. Lisäksi aikaa kuluu mallin ajamiseen sähköyhtiöiden laskutus- ja tietojärjestelmiin.
2. Minkä kuukausien sähkölaskua kertakorvaus alentaa?
Hallitus on päättänyt tukea ”neljän talvikuukauden” sähkölaskujen maksamista.
Tuen kuukausittainen taso kuitenkin lasketaan vain ja ainoastaan marraskuun ja joulukuun aikana syntyneestä sähkölaskusta.
Tuki lasketaan vain sähköenergiasta eli esimerkiksi sähkönsiirtoa tai veroja ei lasketa tuen perusteeksi.
Tuo kuukausihyvitys kerrotaan neljällä, jolloin päästää summaan, joka myöhemmissä sähkölaskuissa keväällä hyvitetään.
Tammikuun tai sen jälkeen tulevien kuukausien sähkölaskut eivät siis kertakorvauksen tasoon enää vaikuta.
3. Kuinka suuri kertakorvaus tulee olemaan?
Asia on vielä osittain auki. Se tiedetään, että kuukausittain maksettavaksi jää ainakin omavastuuosuus, joka on sata euroa.
Sen ylittävästä sähköenergian osasta korvataan tietty prosenttiosuus.
Lisäksi hallitus on päättänyt maksimikorvaukseksi 700 euroa kuukaudessa. Kun hyvitystä maksetaan neljältä kuukaudelta, maksimikertakorvaus on yhteensä 2 800 euroa.
Päättämättä kuitenkin on, mikä prosenttiosuus sadan euron omavastuun ylittävästä osasta kuukauden sähkölaskusta korvataan.
Hallitus on linjannut, että koko tukimuoto tulee maksamaan valtiolle enintään 400 miljoonaa euroa. Jatkovalmistelussa kuukausittainen korvausprosentti pyritään päättämään sellaiseksi, että tässä kustannusraamissa pysytään.
4. Jos marras-joulukuussa sähkö maksoi tuhat euroa kuussa, mitä korvataan?
Jotta kysymykseen voisi vastata, pitäisi tietää korvattava prosenttiosuus kuukauden laskusta. TEMin teollisuusneuvos Petteri Kuuva ei halua ottaa prosenttiosuuteen vielä kantaa.
Koska korvattavaa osuutta ei tiedetä, on tehtävä ajatusleikki mahdollisella korvausprosentilla.
Olkoon se esimerkin vuoksi vaikka 50 prosenttia.
Jos marras-joulukuun sähköenergialasku on ollut 1000 euroa kuukaudessa, hyvityksestä vähennetään ensin omavastuu eli 100 euroa. Jäljelle jäävästä 900 eurosta korvattaisiin esimerkissä 50 prosenttia eli 450 euroa.
Neljän kuukauden kokonaiskorvaukseksi tulisi tällöin 1800 euroa. Tämän summan sähköyhtiö vähentäisi maaliskuun laskusta. Jos maaliskuun lasku olisi korvaussummaa pienempi, siitä ei jäisi maksettavaksi mitään ja loput korvauksesta alentaisivat myös seuraavaa sähkölaskua.
5. Vähentääkö kertakorvaus alkuvuoden sähkötukea tai verovähennysoikeutta?
Ei vähennä.
Aiemmin päätetyt tukimuodot lasketaan tammi-huhtikuun sähkölaskuista. Ne jäävät ennalleen ja niitä voi saada marras-joulukuun laskuista laskettavan kertakorvauksen lisäksi.
Vaikka kertakorvaus palauttaisi kuluttajalle esimerkiksi maaliskuun sähkölaskun loppusumman kokonaan, hän voi silti hakea verovähennystä tai Kelan sähkötukea sillä summalla, joka maaliskuun laskussa on ennen tätä kertahyvitystä.
Kelan sähkötuen yhteydessä päätettiin, että tuo tuki ei vaikuta sosiaalietuuksiin. Kertakorvauksen yhteydessä tällaista päätöstä ei ole erikseen toistaiseksi tehty.
6. Voiko kertakorvaus kannustaa sähkön tuhlaamiseen?
Ajatus on, että kuluttaja ei voi enää sähkönkäytöllään vaikuttaa kertakorvaukseen, kun joulukuuta on enää muutama päivä jäljellä.
Niinpä se ei ole voinut myöskään olla kannustimena tuhlailevaan sähkön käyttöön.
7. Mitä tukia vielä valmistellaan?
Kertakorvauksessa itsessään on vielä valmisteltavaa. On päätettävä muun muassa korvausprosentti omavastuun yli menevältä osalta. Lisäksi hallitus ilmoitti keskiviikkona vielä arvioivansa, miten tukea voitaisiin kohdentaa eri tilanteissa tarkoituksenmukaisella tavalla.
Lisäksi hallitus on kertonut valmistelevansa maksuaikajoustoja kuluttajien ja yritysten sähkölaskuihin sekä ”joustoon ja säästöön” kannustavaa sähkön hintakattoa.
Myös maataloudelle valmistellaan erillistä tukea muun muassa sähkön hinnan nousun vuoksi. Lisäksi selvitetään erityisesti pk-yritysten tuen tarvetta.
18.46 Juttuun lisätty, että tuki koskee sähkön energiaa, ei esimerkiksi siirtokustannuksia.