Ylen haastattelemat asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, onko hiilinielujen romahtamisesta tulossa Suomelle miljardilasku.
Luonnonvarakeskus (Luke) löi kovat laskelmat pöytään keskiviikkona. Suomen hiilinielut ovat vähentyneet sen verran, että Suomi ei enää täytä EU:n tavoitteita.
Suomen hiilinielut ovat huvenneet metsien kasvun hidastumisen ja metsähakkuiden lisääntymisen takia. Luken arvion mukaan Suomi joutuu korvaamaan 50–80 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä päästöjä, jotka aiheutuvat nielujen pienenemisestä.
Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä arvioi Luken tietojen pohjalta keskiviikkona, että Suomelle voisi koitua 2–7 miljardin euron lasku. Suuruusluokkaa ei hänen mukaansa pystytä tarkasti sanomaan, koska se riippuu mahdollisesti muilta EU-mailta ostettavien nieluyksiköiden hinnasta.
Lasku lankeaisi vuonna 2025.
Euroopan komission Suomen edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila rauhoittelee miljardipaniikkia.
– On aivan liian aikaista lähteä spekuloimaan mistään miljardilaskusta. Komissio ei ole sellaista laskua lähettämässä Suomelle. Jos Suomen tavoitteessa on jotain vajausta ensimmäisen kauden eli kauden 2025 jälkeen, se siirtyy seuraavalle vuosien 2026–2030-kaudelle, Ulvila kertoo.
Hiilinielutavoitteiden tarkastelu on jaettu kahteen viisivuotiskauteen. Jäsenmaiden ensimmäisen kauden tilannetta tarkastellaan vuonna 2027, Ulvila kertoo. Ulvilan mukaan lisätoimet pohditaan myös yhdessä jäsenmaan kanssa, jos niille on tarvetta.
Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan Suomelle on tulossa jonkinlainen lasku, mutta voimme eri keinoin supistaa päästömäärää ja siitä lopulta koituvaa summaa.
Suomi voi yrittää vähentää päästöjä muilta sektoreilta tai ostaa hiilinieluoikeuksia.
– Maa, joka ei saavuta tätä nollapäästötavoitetta, joko vähentää taakanjakosektorin, kuten maatalouden tai liikenteen päästöjä tai hankkii nieluoikeuksia toisilta jäsenmailta. Vasta kolmas vaihtoehto on seuraamusmenettely, jossa maa maksaa sakkoja, kertoo ympäristöekonomian emeritusprofessori Ollikainen.
Ilmastopaneelin tutkimuksen mukaan useille jäsenmaille jäisi vuonna 2025 hiilinielukiintiötä, joista ne voivat käydä kauppaa. Ollikainen kertoo, että osa maista on jo myynyt hiilinieluoikeuksiaan. Kaupat eivät ole julkisia, joten myyntihinnoista ei ole tietoa.
Myös Ulvilan mukaan Suomella on vielä aikaa parantaa hiilinielujaan eri keinoin. Hän kertoo, että esimerkiksi Saksa on ostanut Romanialta taakanjakosektorille oikeuksia.
Nopeita ja halpoja keinoja ei tarjolla
Toinen vaihtoehto vaikuttaa loppusummaan ovat päästövähennykset. Nopeita tai halpoja keinoja ei ole helppo löytää, koska aikaa on vain pari vuotta. Ollikainen kääntäisi katsetta keinoissa jo seuraavalle tarkastelukaudelle 2030.
– Voi sanoa suoraan, että ihan kahden-kolmen vuoden sisällä ei oikeastaan ole mitään keinoa, Markku Ollikainen toteaa.
Ollikaisen mukaan taakanjakosektorilta tulevat kyseeseen suuret kuormittajat, liikenne ja maatalous, mutta ne ovat poliittisesti hankalia kohteita. Eivätkä liikenteen ja maatalouden päästövähennykset edes riittäisi kattamaan koko vajetta. Luken laskelmassa Suomen pitäisi korvata päästöjä noin 15–20 miljoonaa hiilidioksiditonnia per vuosi.
– Suomen taakanjakosektorin päästöt ovat tällä hetkellä 28 miljoonaa tonnia ja vuoteen 2030 mennessä ne supistuvat 17 miljoonaan tonniin politiikan tuloksena. Eli ei sitä koko määrää sieltä saada, Ollikainen toteaa.
Päästövähennykset liikenteestä ja maataloudesta tulevat Ollikaisen mukaan myös kalliiksi. Ilmastopaneeli on laskenut, että taakanjakosektorin kustannus jokaista vähennettyä hiilidioksiditonnia kohti on noin 100–120 euroa.
Ismo Ulvilan mukaan komissio arvioi LULUCF-asetuksen tekemisen yhteydessä, että päästöjen vähentäminen hiilinielujen kautta maksaisi noin 10 euroa per hiilidioksiditonni.
Ollikainen tyrmää ministerin metsän harvennukset
Yhdeksi keinoksi hiilinielujen parantamiseksi on nostettu metsähakkuiden vähentäminen.
– Nopea hakkuiden vähentäminen olisi aikamoinen shokki teollisuuden suuntaan. Onhan se teknisesti mahdollista, että ei hakata yhtään. Sen jälkeen nielu kyllä nousee, mutta eihän se ole yhteiskunnallisesti toteutettavissa, Ollikainen huomauttaa.
Emeritusprofessori Ollikainen nostaa nopeaksi keinoksi turvepelloista tulevien maaperäpäästöjen vähentämisen. Esimerkiksi hylättyjen turvepeltojen pohjaveden pintaa nostettaisiin vettämisellä. Tällä keinolla saataisiin noin viiden miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennys vuosittain.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) on väläyttänyt metsien kasvun vahvistamista lannoituksella ja oikea-aikaisella nuorten metsien hakkuilla. Ollikainen kannattaa metsien kasvun vahvistamista, mutta keino ei auta näin lyhyellä aikavälillä hiilinielukatoon.
Metsien nuorentamisen hakkuilla hän tyrmää, koska Suomen metsät ovat jo nuoria ja harvoja.
– Hiilinieluja ajatelleen siellä on liian vähän pystyssä olevia puita ja ne ovat liian nuoria. Ensimmäisen 20 vuoden aikana metsän kasvu on paljon hitaampaa kuin mitä se on vanhemmassa puustossa. Oikea vastaus ei ole se, että metsiä nuorennetaan edelleen, Ollikainen sanoo.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.
Juttua korjattu 23.12. kello 10.12: Arvio Suomelle koituvan laskun suuruudesta oli peräisin Syken professorin laskelmasta, ei Luken raportista.