Vantaalla poikansa kanssa asunut Sirkku Sipilä oli innoissaan tulevasta kodista: vihdoin hän pääsisi muuttamaan takaisin synnyinkaupunkiinsa Helsinkiin.
Mutta kun Sipilä avasi syyskuun lopussa – kuukausi ennen muuttoa – muutto-ohjeita sisältävän kirjeen, hän järkyttyi.
Muiden ohjeiden lisäksi kirjeessä luki, että uuden asumisoikeusasunnon vastike kohoaisi maaliskuussa yli 12 prosenttia. Sipilä joutuisi maksamaan vastiketta siis sata euroa enemmän kuin alun perin oli ilmoitettu.
– Oli kuin matto olisi vedetty jalkojen alta. Se oli todella suuri järkytys, Sirkku Sipilä kuvailee.
Maksettavaa kolmiosta tulee nyt noin 900 euroa kuussa, aiemmin ilmoitetun noin 800 euron sijaan. Asumisoikeusmaksu oli yli 37 000 euroa.
Sipilä oli tehnyt asumisoikeussopimuksen Helsingin kaupungin omistamaan Haso-kohteeseen jo puolitoista vuotta aiemmin.
Hän oli laskenut tarkasti, että hän pystyy asumaan ja elämään loppuelämänsä tulevassa asunnossaan.
Toki hän osasi odottaa poikkeusvuoden takia jotakin vastikkeiden korotusta, mutta summa järkytti, vaikka toki muiden isojen aso-toimijoiden kodeissa vastikkeista joutuu maksamaan vielä enemmän.
– Sairaseläkkeellä olevalle yksinhuoltajalle sata euroa kuukaudessa on iso summa, hän sanoo,
Jättikorotuksia perustellaan kustannusten nousulla
Sipilän saamassa muuttokirjeessä perusteltiin vastikkeen nousua yleisellä kustannustason nousulla sekä korkojen ja energiakustannusten nousulla. Yle on nähnyt kirjeen.
Kirjeessä ei siis kerrottu, että yksi merkittävä syy vastikkeiden korotuksille on se, että Helsingin kaupungin omistama asumisoikeusyhtiö Haso ottaa samaan aikaan käyttöönsä vastikkeiden tasausjärjestelmän. Se nostaa useissa kohteissa vastiketta vielä lisää.
Sipilän tavoin monet muut, erityisesti uudiskohteisiin muuttamassa olevat, ovat olleet ihmeissään suurista korotuksista.
Sosiaalisen median kiivaina vellovissa keskusteluissa osa asukkaista kertoo tulleensa petetyiksi ja osa on harkinnut jopa asumisoikeussopimuksen purkamista.
Myös Sipilä oli tehnyt tarkat laskelmat asumisen kustannuksista luottaen siihen, että Helsingin kaupungin omistamassa yhtiössä ei tapahdu suuria muutoksia kertaheitolla.
– Yhtäkkiä koko perusta järkkyy ennen kuin ehtii edes muuttaa.
Sipilä ihmettelee, miksi yleisen kustannusten nousun lisäksi vastikkeita nostavasta tasausjärjestelmästä ei tiedotettu tuleville asukkaille aiemmin.
Hän oli tehnyt oman sopimuksensa puolitoista vuotta aiemmin ja yhtiöllä oli hänen osoitteensa tiedossa.
Haso haluaa jyrkentää hintaeroja asuntojen välillä
Hason vastikekorotukset ovat keskimäärin noin 10 prosenttia. Osassa kohteita keskimääräinen korotus on kuitenkin lähes 15 prosenttia.
Hason toimitusjohtaja Juha Viljakainen muistuttaa, että yhtiön pitää kattaa tuloilla kustannukset omakustannusperiaatteen mukaisesti. Moni tämän vuoden merkittävä nousu johtuu hänen mukaansa lainanhoitokulujen noususta.
– Korkojen nousu säteilee myös meidän korkotukilainoihimme.
Viljakaisen mukaan energiakustannusten nousu ja yleinen kustannustason nousu ovat vaikuttaneet ylläpidon kustannuksiin ja tontin vuokriin, mikä on johtanut poikkeuksellisen suuriin kustannuspaineisiin.
Tämän lisäksi erot vastikkeissa eri kohteiden välillä johtuu siis siitä, että Haso ottaa käyttöönsä uuden kustannusten tasausjärjestelmän.
Uudessa järjestelmässä pääomakustannukset ja sellaiset hoitokustannukset, joihin asukas ei voi asumisellaan vaikuttaa, jaetaan kaikkien kohteiden kesken.
Korjauskustannuksia voidaan tasata uudessa järjestelmässä kohteiden kesken.
Uusi tasausjärjestelmä perustuu pisteytykseen. Siinä uusien, parempikuntoisten ja halutuimmilla alueilla sijaitsevien kohteiden asukkaat maksavat korkeampia vastikkeita kuin vanhempien ja esikaupungeissa sijaitsevien kohteiden asukkaat.
– Kohteen ikä ja sijainti vaikuttavat osaltaan siihen, onko korotus esimerkiksi lähempänä keskimääräistä 10 prosenttia vai lähemmäs 15 prosenttia, Viljakainen selittää.
Uusien kotien vastikkeet laskettu alun perin alakanttiin
Kaikkien uudiskohteiden vastikkeet nousevat lähes 15 prosenttia.
Esimerkiksi Jätkäsaareen rakenteilla olevan uudiskohteen vastike nousee 14,98 prosenttia ja siitä tulee Hason kallein kohde.
Uusissa kohteissa ei ole edelliseltä vuodelta esimerkiksi ylijäämiä käytettävissä kustannusten nousun ehkäisemiseen.
Toimitusjohtaja Viljakaisen mukaan uudiskohteiden vastikkeet on saatettu arvioida ennen Venäjän hyökkäyssotaa ja inflaatiota liian alhaisiksi ja siksi niihin tulee nyt merkittäviä korotuksia.
– Lisäksi ne sijaitsevat hyvillä paikoilla ja koska ne ovat uusia, niin korotusten vaikutus näkyy euromäärissä enemmän, hän sanoo.
Jatkossakin vastikkeiden korotuksiin on toimitusjohtajan mukaan syytä varautua.
– Tasausjärjestelmän muutos aiheuttaa jatkossakin korotuspaineita uusien kohteiden lisäksi myös osaan vanhoista kohteista.
Korotukset uhkaavat jo hyvän vuokratavan rajaa
Sirkku Sipilää kummastuttaa vieläkin se, miksi Hason vastikkeet nousevat niin paljon enemmän verrattuna muihin asumisoikeusyhtiöihin.
Vastikkeet kohoavat esimerkiksi Asuntosäätiön asunnoissa Helsingissä keskimäärin 4,8 prosenttia. Avainyhtiöt kertoo Ylelle nostavansa vastikkeita keskimäärin 3,6 prosenttia.
Sipilän mielestä vaikuttaa myös erikoiselta, että korotukset ovat sattuneet jäämään useissa kohteissa aivan piirun verran alle 15 prosentin.
– Tämä kaikki aiheuttaa hämmennystä, epävarmuutta ja pelkoa. Tästä on tehty niin epäselvä paketti, että pelkoa jää suuntaan ja toiseen, hän sanoo.
Yli 15 prosentin korotukset olisivatkin olleet hyvän vuokratavan vastaisia. Tämän myöntää myös Hason toimitusjohtaja Juha Viljakainen.
– Korotukset olisivat voineet olla vielä suurempia, mutta halusimme pitää tuon 15 prosentin rajan, hän sanoo.
Viljakainen muistuttaa, että Hason vastikkeet ovat yhä matalampia kuin muilla suurilla toimijoilla Helsingissä. Näitä ovat muun muassa Asuntosäätiö ja Avainyhtiöt.
Hän ei osaa kuitenkaan kertoa tarkkaa syytä, miksi muilla vastikkeiden korotukset ovat pienempiä kuin Hasolla.
– Yhtenä tekijänä voi olla se, että eri yhtiöissä kohteita on rakennettu eri aikoina ja lainakanta on siten erilainen, hän arvelee.
Uudiskohteiden asukkaat pelkäävät joutuvansa maksajiksi
Sirkku Sipilä epäilee, että Haso on aiemmin perinyt yleisesti liian vähän vastikkeita, jonka seurauksena asukkaat joutuvat maksamaan kertarysäyksellä isompia korotuksia.
– Mutta eihän se asukkaiden syy ole, jos aiemmin vastikkeet ovat olleet liian alhaisia, hän sanoo.
Erityisesti häntä harmittaa uudiskohteiden asukkaiden joutuminen maksajiksi.
– Meillä on korkeampi aso-maksu kuin vanhoissa kohteissa. Se on ihan ymmärrettävää jo senkin takia, että rakennuskustannukset ovat suuremmat.
Sirkku Sipilä on pyytänyt Hasoa useaan otteeseen myös avaamaan laskelmat oman asuntonsa vastikkeiden korotusten syistä.
Hän sai talouspäälliköltä selvityksen sen jälkeen, kun Yle oli pyytänyt samoja tietoja.
Yhtiö toimitti seikkaperäisen, joskin monimutkaisen selvityksen Sipilän asunnon vastikkeisiin vaikuttavista tekijöistä.
Laskelmia katsellessaan hän huomauttaa, ettei niissä hänen mielestään vieläkään kerrota selkeästi uuden tasausjärjestelmän vaikutusta vastikkeen muutokseen.
Laskelmat saavat hänet epäilemään yhä enemmän sitä, että myös seuraavina vuosina on odotettavissa vastikkeiden isoja korotuksia.
”Olin ajatellut, että tämä on loppuelämän koti”
Sirkku Sipilä pitää uudesta asunnostaan ja sen sijainnista Helsingin Tapanilassa. Juna-asema on muutaman minuutin matkan päässä.
Hän odottaa, että kevään tullen pääsee tutustumaan enemmän naapureihinkin. Parveke on iso. Siellä on kiva istua kissa kanssa keväällä.
Sipilä kuitenkin pelkää tulevaa.
Jos ensimmäisenä vuonna vastike nousee yli 12 prosenttia, ja yhtiön mukaan vastikkeet nousevat jatkossakin, niin mitä vielä on edessä.
– Se on erittäin iso kysymys, jota mietin joka päivä.
Uusi muutto oman terveydentilan takia ei tule kyseeseen.
– Olin ajatellut, että tämä on se loppuelämän koti, viimeinen muutto, jonka pystyn tekemään, Sipilä sanoo.
Voit keskustella aiheesta 3.1.2023 kello 23:een saakka.