Turvallisuusalan koulutus on liian helppo, eikä alalle valikoidu kaikkein soveltuvimmat ihmiset. Näin sanoo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lehtori, turvallisuusalan opettaja Anssi Heikkinen.
Minimissään järjestyksenvalvojalta vaaditaan alan töihin 40 tunnin koulutus ja vartijalta 120 tunnin koulutus.
Heikkisen mukaan liian lyhyet ja helpot koulutukset lisäävät riskiä, että alalle tulee voimankäyttöön taipuvaisia henkilöitä. Voiman käyttö on hyvin pieni osa järjestyksenvalvojan työtä.
– Jokainen lukutaitoinen voi saada koulutuksen, kuvaa Heikkinen alan koulutuksien vaatimuksia.
Läheskään kaikki eivät kuitenkaan päädy alalle lyhyiden koulutusten kautta vaan laajempaa koulutusta on tarjolla.
Turvallisuusalan ammattitutkinto on 150 opintopisteen laajuinen. Kolmivuotiseen turvallisuusalan perustutkintoon kuuluu muun muassa riskienhallinnan osaamista, ja siinä perehdytetään tieto- ja kyberturvallisuuskysymyksiin sekä korostetaan muun muassa turvallisuusalan asiakaspalveluroolia.
- "Turvallisuusalan ammattilaisen ei tarvitse olla iso mörkö" – uudessa turvallisuusalan perustutkinnossa korostetaan vuorovaikutustaitoja
- Järjestyksenvalvoja on parhaimmillaan kuin shakin pelaaja – ”Ennakointi on kaiken a ja o”, sanoo kokenut turvallisuusalan kouluttaja
Heikkinen on ollut alaan liittyvissä työtehtävissä parikymmentä vuotta.
Turvallisuusalan voimankäyttö on tullut esille vartiointiyritys Avarnin työntekijöihin liittyvien pahoinpitelyepäilyjen yhteydessä. Yhtiön työntekijöitä on syytetty pahoinpitelyistä kahdesti aikaisemmin, vuosina 2016 ja 2020.
Hän korostaa, että Avarn ei ole vain yksittäistapaus. Ongelmat ovat hänen mukaansa Avarnissa vain tavanomaista laajempia.
Voimaa tarvitaan työssä vain vähän
Turvallisuusalalla pitää Heikkisen mukaan olla väkivaltaan nollatoleranssi. Koulutuksessa käydään läpi ihmisoikeuksia ja ihmisten kohtaamista, mutta ei hänen mukaansa riittävästi.
Heikkinen sanoo, että koulutuksessa pitäisi painottaa enemmän psykologista osaamista.
– Puhe on paras työkalu mitä voidaan opettaa. Vaikeitakin tilanteita on, mutta koulutusta pitäisi suunnata entistä enemmän ihmisten kohtaamiseen.
Ratkaisuna ja ennaltaehkäisynä väkivallan käyttöön voisi Heikkisen mukaan olla myös koulutusmäärien ja opetuksen laadun parantaminen.
Soveltuvuuden seurantaa koulutuksessa pitäisi parantaa
Avarnin tapauksessa myös työnantajan velvollisuus valvoa on laiminlyöty, sanoo Heikkinen. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus kiinnittää epäkohtiin huomiota ja seurata työntekoa.
– Työnantajavastuu on pettänyt, Heikkinen sanoo.
Myös harkinta alalle tulevista jää koulutuksen helppouden takia pitkälti työnantajille.
Heikkinen valvoisi alalle pyrkiviä paremmin jo koulutuksen aikana. Oiva tilanne siihen olisi Heikkisen mukaan silloin, kun opiskelijoille opetetaan voimankäyttöä. Siinä yhteydessä pitäisi voida arvioida, kuinka hyvin opetettava uhkaavakin tilanne ratkaistaan ilman fyysistä voimaa.
Pienistä alalla kaivattavista muutoksista Heikkinen mainitsee esimerkiksi tummista aurinkolaseista luopumisen. Kohtaaminen on luontevampaa silmien näkyessä.
Järjestyksenvalvojaopetukseen vaadittavia oikeuksia on lukuisilla toisen asteen oppilaitoksilla. Lisäksi vähintään 40 tunnin koulutuksia voi suorittaa ammattikoulutuksen lisäksi myös yksityisopetuksessa kurssimuotoisesti.
Poliisi hyväksyy oikeuksien antajat ja koulutuksen suorittaneet. Poliisi tarkastaa sopivuuden alalle tarkastamalla hakijoiden mahdollisen rikosrekisterin. Lupa voidaan myös perua rikoksen tai sopimattoman käytöksen takia.
30.12. kello 14.25: Juttuun lisätty tieto turvallisuusalan ammattitutkinnosta ja kolmivuotisesta perustutkinnosta sekä koulutuksesta kertovat juttulinkit.
Lue myös:
Katso myös ruotsalainen dokumenttisarja Järjestyksenvalvojat Yle Areenassa: