Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Sähkön hinnan kertatuki saa rajua kritiikkiä hyvätuloisten suosimisesta – vaihtoehtoinen malli toisi satoja tuhansia pientuloisia tuen piiriin

Kuluttajaliiton pääsihteeri kritisoi hallituksen joulunalusviikolla päättämää sähkötukea. Hänen mukaansa tukea pitäisi maksaa vain sitä tarvitseville.

Puhelin, jonka näytöllä näkyy avoin Facebook-ryhmä nimeltä "Pörssisähkö" miehen kädessä. Taustalla kullanvärinen pöytäliina ja paperilappuja, joissa kuulakärkikynällä tehtyjä merkintöjä.
Sähkön sopimushintaan perustuvat mallit painottaisivat pienituloisia enemmän kuin nykyinen sähkölaskun loppusummaan perustuva malli. Kuva: Petri Karvinen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Hallituksen jouluviikolla esittelemää korkean sähkön hinnan tuen mallia on arvosteltu heti tuoreeltaan siitä, että kertatuki kylmiltä talvikuukausilta hyödyttäisi eniten paljon sähköä käyttäviä suurituloisia.

Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Iivo Vehviläinen on arvioinut (Iltalehti), että 400 miljoonan euron tuesta yli puolet menisi eniten tienaavalle neljännekselle suomalaisista talouksista.

Kaavaillussa tuessa olisi sadan euron omavastuu ja tuki olisi korkeintaan 700 euroa kuukaudessa. Omavastuu rajaisi näin ison joukon pienituloisia pois tuensaajista.

Malli ei huomioisi sähkön hinnan muutosta, joten myös edullisella sopimuksella entiseen tapaan sähköä ostava ja paljon käyttävä kotitalous saisi tukea.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen yhteydessä toimiva Datahuone on tehnyt laskelmia eri tukimallien vaikutuksista.

Valitun tukimallin kustannukset valtiolle ovat 103,5 miljoonaa euroa kuukaudessa. Koko marras–helmikuun väliseltä jaksolta kustannukset olisivat reilut 410 miljoonaa euroa.

sähkötukea saavien asuntokuntien ja tukien määrä.
Jokaisessa tulodesiilissä on kymmenen prosenttia väestöstä. 1. tulodesiilissä ovat pienituloisimmat, ja 10. desiilissä suurituloisimmat. Kuva: Osmo Päivinen / Yle

Datahuone on tehnyt myös vaihtoehtoisia laskelmia. Niissä on selvitetty muun muassa kotitalouden sähkösopimukseen perustuvaa kertakorvausmallia.

Jos kertakorvaus maksettaisiin talouksille, joiden sähkön hinta ylittää 10 tai 20 senttiä kilowattitunnilta, tuki tavoittaisi moninkertaisen määrän pienituloisia talouksia. Mallissa ei olisi omavastuuta ja enimmäiskorvaus olisi 650 euroa kuukaudella.

Sähkötuki ja omavastuu
Kuva: Osmo Päivinen / Yle

Myös hintarajaan perustuvassa mallissa suurin euromääräinen tuki menisi hyvätuloisille, mutta pienituloisten tuensaajien joukko moninkertaistuisi.

Jos hintaraja olisi 20 senttiä kilowattitunnilta, valtiolle kertyisi maksettavaa noin 120 miljoonaa euroa kuukaudessa eli neljän kuukauden lasku olisi 480 miljoonan euron luokkaa.

Jos hintaraja pudotettaisiin 10 senttiin kilowattitunnilta, kustannukset pomppaisivat 760 miljoonaan euroon neljän kuukauden ajalta.

Tuen valmistelu edelleen kesken

Sähkötuen valmistelu jatkuu joulun pyhien jälkeen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kommentoi lomaltaan messenger-viestissä, ettei tunne Datahuoneen tuoreimpia laskelmia. Ministerin avustajakunta kertoi, että ministeri on lomalla, eikä anna haastatteluja sen aikana.

Datahuoneelta todetaan, että he ovat tehneet laskelmia sekä pyydetyistä malleista että vaihtoehtoisista malleista.

Datahuoneella on ollut tiettävästi ensimmäistä kertaa käytössään kotitalouksien tulotiedot sekä kantaverkkoyhtiö Fingridin sähkön käyttöä koskevat tiedot.

Kuluttajaliitto arvostelee kovin sanoin

Kuluttajaliito pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell arvostelee tällä hetkellä valmistelussa olevaa mallia voimakkaasti.

– Malli ohjaa tukea myös suurituloisille ja sen moni kokee perustellusti epäoikeudenmukaisena.

– Nyt täytyy ottaa kaikki keinot ja viisaus käyttöön, että suurituloiset voidaan jättää kertakorvauksena maksettavan sähkötuen ulkopuolelle, Beurling–Pomoell sanoo.

Datahuoneen sähkön hintarajaa koskevia laskelmia Beurling–Pomoell ei tunne, mutta pitää vaihtoehtoisten mallien hakemista jo sinänsä hyvänä asiana.

– Yhteiskunnan maksamien tukien pitää aina perustua tarpeeseen ja tällä hetkellä tarve ja hätä on monilla pieni- ja keskituloisilla. Suurituloisille maksettavat tuet ilman tarvetta rapauttavat ajatusta oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta.

Kuluttajaliitto on pitänyt esillä ns. Norjan mallia, jossa tuki kohdistuu käytetyn energian kohtuulliseen määrään.

– Ei ole tarvetta tukea sähkön yltiöpäistä käyttöä. Suurituloiset käyttävät sähköä moninkertaisen määrän pienituloisiin verrattuna.

– Malleja kyllä löytyy ja mallista riippumatta kohdentamisen on tapahduttava oikein.

Beurling–Pomoell arvioi, että kertakorvauksen valuviat selittyvät valmistelun tiukalla aikataululla.

– Uskon, että virkamiehet ja hallitus löytävät vielä oikeudenmukaisen mallin sekä kertakorvaukselle että tulevalle hintakatolle.

Tukimallien lisäksi Kuluttajaliitto vetoaa edelleen myös sähköyhtiöiden yhteiskuntavastuuseen.

– Laskuille pitää antaa runsaastikin maksuaikaa. Ei ole yhdenkään sähköyhtiön etu, että asiakkaita joutuu ulosottoon. Kuluttajat muistavat jatkossa yhtiöt, jotka auttavat asiakkaansa vaikean ajan yli ja myös ne, jotka yrittävät maksimoida voittonsa.

Hallitus sopi sähkötuesta joulun alla.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tässä lauantaihin 31.12.2022 kello 23 saakka.