Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Jättimäiset hyvinvointialueet hyrähtivät nyt käyntiin, ja maanantaina on edessä heti kova arki

Suomen historian ehkä suurin hallinnollinen uudistus hyrähti vaivihkaa käyntiin uudenvuodenyönä. Hyvinvointialueiden alkutahdit menivät ilmeisesti ilman pelättyjä tietojärjestelmäongelmia.

Anne Pikkarainen esittelee vauvan pipoa jossa lukee: Made in Mikkeli.
Kätilö Anne Pikkarainen näyttää päähinettä, joka odottaa Mikkelin keskussairaalassa vuoden ja uuden hyvinvointialueen ensimmäistä vauvaa. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Se tapahtui.

Kaikkiaan 21 hyvinvointialuetta vastaavat nyt suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta.

Lue myös: Hyvinvointialueet aloittavat – katso tästä kartasta, mikä omalla alueellasi muuttuu

Kunnilta lähtivät tehtävät ja reilut 12 prosenttiayksikköä kuntaverosta sekä sote-palveluihin aiemmin saadut valtionosuudet.

Vuosikymmenten puurtamisen ja valmistelun jälkeen alueiden toiminta käynnistyi ilmeisen sujuvasti. Etukäteen arveluttaneista tietojärjestelmäongelmistakaan ei kantautunut tietoa.

Etelä-Savon hyvinvointialueen johto heräsi päivään huojentuneena.

– Pidimme aamulla johtoryhmän kokouksen ja vaikuttaa siltä, että kaikki meni suunnitellusti ilman häiriöitä. Potilastietojärjestelmätkin toimivat, Etelä-Savon hyvinvointialueen terveyspalveluiden johtaja Kimmo Kuosmanen kertoi sunnuntaina.

Muutoksille vauhtia heti maanantaina

Uudistuksen mittakaavasta kertoo jo yhden alueen tunnusluvut: Etelä-Savossa on 8 000 työntekijää, 800 miljoonan euron budjetti, 190 toimipaikkaa ja 850 tietojärjestelmää.

Hyvinvointialueen ovat jo aloittaessaan ison haasteen edessä. Niiden yhteinen ensimmäisen vuoden alijäämä on pitkälti yli miljardi euroa.

– Muutos alkaa heti vuoden alussa. Otamme käyttöön digietäpalveluita, joiden avulla asukas pääsee pienissä asioissa ja erilaisissa kartoituksissa etäyhteydellä hoitajan tai lääkärin vastaanotolle ilman, että pitää käydä toimipisteessä, Kimmo Kuosmanen sanoo.

Etäpalveluista odotetaan apua myös suuren uudistuksen päätavoitteen saavuttamiseen. Perusterveydenhuolto on saatava toimimaan, jotta paine kalliiseen erikoissairaanhoitoon vähenee.

Etelä-Savo kuuluu 130 000 asukkaan pienimpien alueiden joukkoon. Pitkien etäisyyksien ja runsaan kesäasutuksen takia maakunnassa on kaksi keskussairaalaa.

Uudenvuoden yö oli rauhallinen sekä Mikkelin keskussairaalaan synnytysosastolla.

– Kaikki toimii kuten pitääkin ja niin tuntuisi olevan muuallakin talossa, kätilö Anne Pikkarainen kertoi.

Synnytysosastolla jännitettiin tiiviisti alueen ensimmäisen vauvan syntymistä. Vielä iltapäivällä synnytysosastolla oli hiljaista.

– Muutama kandidaatti on jo sisällä vuoden ensimmäiseksi vauvaksi, mutta on mahdotonta sanoa, syntyykö ensimmäisen päivän puolella. En saanut kristallipalloa lahjaksi tänäkään jouluna, Anne Pikkarainen kertoo.

Pelastuslaitoksella kaikki testattu

Yhtä rauhallista oli Etelä-Savon pelastuslaitoksen puolella. Vaikka uutta vuotta juhlittiin railakkaasti ja maakunnan sivuteillä oli sunnuntaina pääkallokeli, hälytyksiä oli harvinaisen vähän.

– Kaikki järjestelmät on testattu jo edellisviikolla ja yliheittokin tehtiin jo muutama päivä sitten. Kaikki toimii, päivystävä palomestari Joni Himberg sanoi.

Joni Himberg palaauton vierellä.
Palomestari Joni Himberg päivysti Mikkelin rauhallisella paloasemalla sunnuntaina. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Yksi tieltä suistunut auto ja rappukäytävässä ilmennyt outo haju työllistivät ainoastaan pelastajia.

Voit keskustella aiheesta 2.1. kello 23:een saakka.