Presidentinvaalit käydään reilun vuoden kuluttua todennäköisesti edelleen Ukrainan sodan varjossa. Valituksi tulee ehdokas, joka äänestäjien mielestä pistää parhaiten hanttiin Venäjän presidentille Vladimir Putinille, tai hänen seuraajalleen.
Valittu olisi siis ulkopolitiikassa kokenut ja riittävän uskottava tiukan paikan vastapeluri Venäjän johdolle. Venäjällä presidentinvaalin on määrä olla hieman Suomen jälkeen.
Seuraavankin presidentin kuusivuotiskaudesta tulee asioiltaan painava, alkaen uuden Nato-Suomen aseman vakiinnuttamisesta. Mikään eduskuntapuolue ei puhu presidentin vallan kaventamisesta. Arvo- tai seremoniajohtajan sijaan paikka on auki kovan luokan tekijälle.
Ylen presidenttikyselystä voi kuitenkin päätellä, että presidenttikisan asetelmat ovat vasta haussa.
Tällä hetkellä kyselyn kärjessä on ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), joka on kahteen kertaan ollut kisan kakkonen, vuosina 2012 ja 2018. Hän on siis tuttu nimi näistä ympyröistä.
Haavisto ohitti kyselyn aiemman ykkösnimen, Suomen Pankin pääjohtajan ja aiemman keskustalaisen EU-komissaarin Olli Rehnin, kun tilannetta verrataan viime maaliskuun kyselyyn. Kärkipaikan vaihdos on merkittävä muutos, mutta ei Haavistoa voi vielä ennakkosuosikiksi julistaa.
Pekka Haavisto on esillä Nato-hakemuksen ansiosta
Maaliskuun kyselyn jälkeen turvallisuuspolitiikassa on tapahtunut järisyttäviä muutoksia. Suomi päätti jättää jäsenhakemuksen sotilasliitto Natoon.
Pekka Haavisto rulettaa kyselyssä todennäköisesti juuri Suomen Nato-hakemuksen johdosta. Mediajulkisuutta lienee kertynyt enemmän kuin Olli Rehnille.
Suomen Pankin pääjohtajana Rehn on näkynyt julkisuudessa vakavien talousongelmien varoittelijana. Hänen suosionsa putoaminen voi johtua myös oman puolueen, keskustan kannatuksen alamäestä.
Ulkoministerinä Haavisto on pitänyt esillä lähinnä Ukrainan sotaa, Nato-hakemusta ja muita ulkopolitiikan asioita. Vihreiden perinteinen asialista on jäänyt Haaviston puheissa sivurooliin, vaikka ulkopolitiikkaa onkin määritelty ihmisoikeusperustaiseksi.
Samoin kuin Pekka Haavisto, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on ollut paljon julkisuudessa juuri Ukrainan sodan ja Naton ansiosta. Tämä lienee syy turvallisuuspolitiikan sananselittäjän Aaltolan nousuun kolmossijalle.
Haavisto on suosituin koko puna-vihreässä blokissa
Ylen kyselyn taustatietojen perusteella ulkoministeri Pekka Haavisto on suosituin presidentiksi koko puna-vihreässä blokissa höystettynä RKP:n kannattajilla. Haavisto on suosituin niin SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden kuin RKP:nkin kannattajien parissa - käytännössä siis nykyisissä hallituspuolueissa keskustaa lukuun ottamatta.
Vihreiden Pekka Haaviston kohdalla ydinkysymys on, syntyykö vielä vastaavanlainen Haavisto-ilmiö kuin ennen vuoden 2012 presidentinvaalia. Ja vielä tarkemmin: syntyykö vielä voimakkaampi ilmiö, joka nostaisi Haaviston aina presidentiksi asti vai onko huuman lakipiste jo takanapäin?
Olli Rehn on kokoomuksen ja keskustan kannattajien ykkönen
Keskustan Olli Rehn on puolestaan suosituin oman puolueensa lisäksi kokoomuksen kannattajien parissa. Tosin kokoomuslainen Alexander Stubb ja myös Mika Aaltola hengittävät niskaan kokoomuskannattajien joukossa.
Ylen liki neljänkymmenen nimen listassa keskustalainen puolustusministeri Antti Kaikkonen on pompannut suosiossa selvästi ylöspäin.
Todennäköisesti syy on sama kuin Haaviston – työ Suomen Nato-jäsenyyden edistäjänä. Kaikkosella näyttäisi olevan mahdollisuuksia saada kannatusta myös oman puolueen ulkopuolelta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho on oman puolueensa kannattajien parissa selkeä ykkönen.
Toisin kuin Haavisto, Rehn ja Aaltola, Halla-aho ei juuri saa kannatusta suurten puolueiden kannattajilta perussuomalaisten ulkopuolelta. Näiden lukujen perusteella se tarkoittaisi sitä, että mahdollisuus päästä kahden parhaan joukkoon presidentinvaalien toiselle kierrokselle on vaikeaa.
Aaltola tai Hautala tarvitsisivat puolueen tai kansanliikkeen tuekseen
Kyselyssä politiikan ulkopuolisista nimistä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on siis noussut kolmanneksi. Suomen suurlähettiläs Washingtonissa, Mikko Hautala on myös parantanut sijoitustaan viime vuoden maaliskuun kyselyyn verrattuna.
Aaltolan tai Hautalan kohdalla tuhannen taalan kysymys kuuluu, ottavatko he seuraavan askeleen tai pyydetäänkö heitä siihen?
Jotta mahdollisesta ehdokkuudestaan tulisi kyselyjä vakavampi ilmiö, Aaltola tai Hautala tarvitsisivat jossain vaiheessa taakseen puolueen tai vakavasti otettavan kansanliikkeen, valitsijayhdistyksen.
Puolueet päättävät presidenttiehdokkaistaan todennäköisesti ensi kesän jälkeen.
Jos aikoo ehdolle kansanliikkeen edustajana, ainakin itsellä pitäisi pikku hiljaa olla tiedossa kampanjan vetäjä ja rahoittajia.
Hallitsevana presidenttinä Sauli Niinistö ilmoitti oman valitsijayhdistyksensä perustamisesta toukokuun lopussa 2017, noin kahdeksan kuukautta ennen vuoden 2018 presidentinvaalia. Tästä päivästä presidentinvaaleihin on aikaa vajaat kolmetoista kuukautta.
Uusi presidentti valittaneen vasta toisella kierroksella
Puoluekannatusmittausten suurimmille puolueille presidenttikuvio on nyt harvinaisen hankala.
Huhtikuun eduskuntavaaleja seuraavat työläät hallitusneuvottelut. Oma presidenttiehdokas ja kampanjaslogan olisi hyvä olla kesän jälkeen.
Toistaiseksi puolueiden viesti on, että presidenttiehdokasta ja -kampanjaa on aika alkaa rakentaa vasta eduskuntavaalien jälkeen.
Kyselyn perusteella seuraava presidentti valitaan vasta toisella äänestyskierroksella. Sinne selviävät ne kaksi ehdokasta, jotka saavat eniten ääniä ensimmäisellä kierroksella.
Kukaan suurten puolueiden poliitikoista ei ole vielä ilmoittanut innokkuudestaan ehdokkaaksi.
Mukana on varmasti poliittista peliviisautta, vaatimaton vastentahtoisuus on ollut presidentinkin rooliin arvostetumpi ja onnistuneempi reitti kuin etukenoinen pyrkyryys.
Harva myöskään tahtoo liian varhain vertailukohteeksi. Istuvan presidentin Sauli Niinistön kansansuosio oli Helsingin Sanomien teettämässä mittauksessa yli 90 prosentissa ja kautta jäljellä vielä vuoden verran.
Sotavuosi on vankistanut paitsi Niinistön, myös presidentti-instituution asemaa ulkopolitiikan keulakuvana.
Ylen kyselyssä vastaajilta kysyttiin ykkössuosikkia presidentiksi. Lisäksi he saivat nimetä viisi suosikkiaan pitkältä vaihtoehtojen listalta. Vaikka kaikki maininnatkin ynnätään yhteen, samat suosikit ovat kärjessä ja nauttivat kannatusta yli puoluerajojen.
Pitkän ynnäyslistan varminta uutisantia ovat häntäpäähän juuttuneet poliitikot. Sieltä puolueiden tuskin kannattaa presidenttiehdokkaita nimetä.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 4.1. kello 23:een saakka napauttamalla jutun lopun keskustele-painiketta.