– Jos tämä olisi minun metsäni, niin itku pääsisi, sanoo Suomen Metsäkeskuksen metsäneuvoja Kari Turunen.
Olemme tulleet katsomaan miltä näyttää laittoman harvaksi hakattu kasvatusmetsä. Jälkeä ei voi sanoa kauniiksi.
Turunen on tehnyt maastomittaukset maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan erillisselvitykseen, jossa tarkastettiin 86 keskisuomalaisen ensiharvennuskohteen hakkuujälkeä.
Tulos oli karu: yksikään tarkastetuista kohteista ei ollut metsänhoitosuositusten mukainen.
58 prosenttia oli metsälain vastaisia, 42 prosentissa löytyi huomautettavaa.
Metsäkeskus tarkastaa korjuujäljen laatua valtakunnallisesti vuosittain. Tuorein valtakunnallinen selvitys on tulossa julki muutamien viikkojen kuluessa.
Keski-Suomessa tehty tarkempi selvitys antaa suuntaviivoja siihen, mikä ensiharvennusten taso on koko maassa.
Metsäkeskuksessa osattiin odottaa huonoa tulosta, mutta ei näin huonoa.
– Nähtävästi se on niin päin, että jos valtakunnallinen selvitys tehtäisiin yhtä tarkalla seulalla, tulos huononisi, arvioi tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.
Metsän pilaamisesta ei sakoteta
Metsäkeskus valvoo metsälain noudattamista. Vaikka metsän hakkaa suosituksia rankemmin, siitä tulee harvoin mitään sanktioita.
– Liian voimakas hakkuu ei vielä ole sellainen rikkomus, josta tulisi seuraamus, sanoo Nikkola.
Liian harvaksi hakatulle alueelle voidaan määrätä uudistamisvelvoite, eli tilalle on istutettava uusi metsä. Nikkolan mukaan uudistamisvelvoitteeseen päädytään vain hyvin harvoin.
Useimmiten riittäväksi toimenpiteeksi katsotaan, että metsä jätetään kasvamaan rauhassa.
Koska ensiharvennuksen liian rankka puun poisto näyttäisi olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, on valvovalla viranomaisella mietinnän paikka.
– Nyt meidän pitää pohtia täytyykö niihin sittenkin puuttua tiukemmalla kädellä, sanoo Nikkola.
Puun mukana katoavat eurot ja hiilinielut
Korjuujäljen tarkastusten lisäksi hankkeessa simuloitiin kohteiden puuntuottoa ja hiilensidontaa ensiharvennuksen jälkeen.
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija Tiina Mäkipää teki mittausdatan perusteella simulaatiot osana pro gradu -työtään.
Simulaatioiden perusteella suosituksia voimakkaammin harvennetut metsät tuottavat keskimäärin 15 prosenttia vähemmän runkopuuta koko kasvatusaikana.
Metsänomistajalle se voi tarkoittaa jopa yli 1 000 euron tulonmenetystä hehtaarilta. Hiilensidonta väheni simuloidun kiertoajan aikana keskimäärin 38 tonnia hehtaarilla.
Jyräävätkö talouden lait metsälain?
Puun kasvu vähenee, metsänomistajan tulot pienenevät ja hiidensidonta vähenee – mutta kuka hyötyy?
– En sanoisi, että siitä kukaan varsinaisesti hyötyy, mutta talouden lait ovat mitä ovat, niitä joutuvat kaikki noudattamaan, vastaa Metsäkeskuksen Nikkola.
Maanomistajia edustavan MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala ei kiertele.
– Liian rajusta harventamisesta hyötyy lyhyellä tähtäimellä metsäteollisuus ja energiateollisuus, mutta pidemmässä juoksussa ei kukaan, hän sanoo.
Rintalan mukaan korjuukustannus on nyt vedetty niin alas, että ensiharvennuksille pitää viedä liian isoa ja leveää kalustoa, jotta koneyrittäjä saa siitä edes jotain tuloa.
– Nykyiset iso koneet tarvitsevat niin paljon tilaa ja leveät urat, että puuta jää hakkuun jälkeen aivan liian vähän kasvamaan. Tämä on teollisuuden puunhankinnan eurokysymys, sanoo Rintala.
Metsänomistaja paljon vartijana
Yle yritti saada haastateltavaksi metsänomistajaa tai -toimijaa, jonka ensiharvennus olisi tehty suosituksia rankemmin. Yksikään tavoitettu ei suostunut. Eräs kiteytti syyn seuraavasti:
– Ei kukaan metsäasioissa mukana oleva tule julkisuuteen, koska silloin astuu liian isoille varpaille.
Jyväskyläläinen metsänomistaja Elina Porkkala-Sarataho ei hätkähdä haastattelupyyntöä, mutta hänen metsissään ei ole tullut ylilyöntejä.
– Kun ei itse ole metsäammattilainen, niin on tärkeää tehdä yhteistyötä sellaisten toimijoiden kanssa, jotka jakavat saman näkemyksen metsänomistajan kanssa siitä, miten metsäomaisuutta käsitellään, sanoo Porkkala-Sarataho.
Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa joista jokainen hoitaa metsiään omien tavoitteidensa mukaan. Metsälaki antaa maanomistajalle hyvin vapaat kädet metsiensä käsittelyyn.
Rankalla kädellä tehdystä ensiharvennuksesta omistaja voi menettää tulevia hakkuutuloja, mutta saada nyt hieman paremman tulon kuin suositusten mukaan tekemällä.
– Näen sellaisen toiminnan vastuuttomana, kun katsotaan metsää sijoituksena, sanoo Porkkala-Sarataho.
Porkkala-Sarataho ei ole aiemmin ajatellut, että puukauppasopimukseen olisi hyvä kirjata erikseen, että hakkuissa noudatetaan metsänhoitosuosituksia ja metsälakia.
– Ajattelen että niiden huomioiminen ovat itsestäänselvyys. Tulee mieleen kysymys, että miksi niitä ei ole huomioitu? miettii Porkkala-Sarataho.