Terästeollisuus on erittäin suuri yksittäinen hiilidioksidipäästöjen lähde, mutta viime vuosina se on kirinyt vauhdilla kohti vihreämpää tuotantoa.
Tuorein esimerkki pyrkimyksestä fossiilisista polttoaineista vapaaseen terästuotantoon on norjalaisen Blastr-yhtiön suunnitelma valtavasta terästehtaasta Inkooseen. Tehdas perustuisi hiilen ja koksin sijaan vetyyn ja päästöttömään sähkövoimaan.
Mikä ajaa saastuttavaa terästeollisuutta kohti hiilineutraaliutta? Miten vihertyminen näkyy kuluttajille? Muun muassa näistä pointeista kerromme tässä jutussa.
Teräksellä on iso merkitys
Jos terästeollisuus olisi maa, sen päästöt olisivat kolmen suurimman joukossa Kiinan ja USA:n jälkeen. Sen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin kahdeksan prosenttia.
– Terästeollisuuden merkitys on todella iso myös siksi, että sen päästöistä ei ole mitenkään helppo päästä eroon. Vaihtoehtoja primääriteräksen tuotannolle ei juurikaan ole, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, VTT:n energia ja vety -tutkimusalueen johtaja Antti Arasto.
Perinteinen tuotanto, jossa rautamalmista valmistetaan terästä koksin ja hiilen avulla, tuottaa yhtä terästonnia kohti noin 1,8 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Viime vuosina kehityksessä on otettu isoja edistysaskelia.
Uusi vetyteknologia, jota Inkoossakin on määrä käyttää, vähentää päästöt lähes nollaan – kunhan tuotannossa käytettävä sähköenergiakin on nollapäästöistä.
Osa teräksestä tuotetaan kierrätysraaka-aineesta sähkökäyttöisissä valokaariuuneissa, mikä vähentää merkittävästi päästöjä. Esimerkki tästä on Outokummun Tornion terästehdas.
Teräksen käyttö kasvaa kuitenkin niin nopeasti, että sitä on pakko tehdä myös neitseellisistä raaka-aineista.
Blastrin tapauksessa tehtaan rahoitus on vielä jonkin verran auki, mutta tuotantoon aiotaan päästä jo muutamassa vuodessa.
Huomaamaton vallankumous
Jos koko maailman terästeollisuus siirtyisi lähes nollapäästöiseen vetytuotantoon, päästövähennys olisi suoraan laskien samaa luokkaa kuin sillä, että maailman kaikki henkilöautot muutettaisiin sähköautoksi.
Kuluttajalle terästuotannon ilmastovallankumous ei välttämättä näkyisi mitenkään.
Uudella tavalla tuotettua terästä käytettäisiin täsmälleen samoissa kohteissa, missä nytkin – eli käytännössä kaikkialla: autoissa, rakennuksissa, kodinkoneissa, sairaalatarvikkeissa.
Lisäksi teräksen etu on hyvä kierrätettävyys: toisin kuin esimerkiksi muovin, teräksen laatu ei uusiokäytössä heikkene. Kuluttajan ei siis tarvitsisi tyytyä huonompaan laatuun tai muuttaa tottumuksiaan vain siksi, että tuotantotapa muuttuu ympäristöystävällisemmäksi.
Fossiilivapaan teräksen tuottamisen on arvioitu olevan vähintään 20 prosenttia perinteistä tuotantotapaa kalliimpaa. Teräsyritysten insinöörit laskevat kuitenkin koko ajan, miten hintaero saataisiin painettua mahdollisimman alas.
Samalla ympäristöystävällisemmän teräksen kysyntä on kasvanut aivan viimeksi kuluneiden parinkin vuoden aikana nopeasti.
– Käytännössä kaikki tuotettu fossiilivapaa teräs on joko myyty jo tai korvamerkitty jollekin ostajalle, kuten esimerkiksi autoteollisuudelle, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ilmastoasiantuntija Janne Peljo.
Ilmastotavoitteet vauhdittavat muutosta
Myös ilmastotavoitteet ohjaavat terästeollisuutta etsimään tapoja vähentää päästöjään.
Suomi haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035, EU:n tavoite on vuodessa 2050 ja samaan tähtää suurista teräsmaista Etelä-Korea. Kaikkein suurimman teräksentuottajamaan Kiinan tähtäimessä nollapäästöt ovat vuonna 2060.
Edelläkävijä fossiilittomaan terästuotantoon siirtymisessä on Ruotsi ja SSAB, mutta vastaavia hankkeita on vähintään suunnittelupöydällä käytännössä kaikissa merkittävissä teräsmaissa.
Janne Peljon mukaan sama kehityskulku on viime vuosina lähtenyt vauhtiin ympäri maailman: terästeollisuuden tulevaisuus näyttää olevan nollapäästöinen.
– Osallistuin Egyptin ilmastokokouksessa round table -keskusteluun, jossa oli suorastaan hätkähdyttävää havaita, miten vahvasti esimerkiksi intialainen teollisuus etsii investointiteitä siirtymiseksi fossiilittomaan teräkseen.
Tuotantomäärissä Suomi tai edes EU tuskin pystyy jatkossakaan kilpailemaan Kiinan kanssa, joka tuottaa puolet kaikesta maailman teräksestä. Edelläkävijyys fossiilittoman teräksen tuotannossa antaa kuitenkin mahdollisuuksia viedä puhtaampaa teräsosaamista sitä janoaviin maihin.
Tärkein ratkaistava asia sen kannalta minne uusi, vihertävämpi terästuotanto sijoittuu, on puhtaan energian saatavuus ja hinta.
– Suomen kilpailuasetelma on tässä hyvä, Peljo sanoo.
Teräksen historiaan voit perehtyä kuuntelemalla Yle Areenasta Pieleen mennyt historia -sarjan jakson Moderni maailma taottiin teräksestä – teräs toi valtaa, voimaa ja tuhoa
5.1. kello 9.07 Korjattu kuvatekstin virhe: päästöt ovat miljardeja tonneja, eivät miljoonia.