Venäjän joukot olivat syyskuun lopussa juuri kärsineet suuren tappion Itä-Ukrainassa, kun salattua linjaa pitkin tuli puhelu Moskovasta.
Soittaja oli presidentti Vladimir Putin. Hän käski joukkojen olla perääntymättä, vaikka taistelu Lymanin kaupungista oli jo hävitty.
Putinilla näytti olevan täysin väärä käsitys sodan todellisuudesta, kertovat korkeissa asemissa olevat venäläiset lähteet The Wall Street Journalille.
Lehti haastatteli venäläisiä virkamiehiä ja Kremliä lähellä olevia ihmisiä useiden kuukausien ajan juttuunsa, joka ilmestyi joulukuun 23. päivä.
Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-tutkijan, ohjelmajohtaja Arkady Moshesin mukaan tilanne kertoo siitä, että Putin on joutunut oman valtakoneistonsa eristämäksi.
– Putin luottaa vain turvallisuuspalvelun (entinen salainen palvelu) tietoihin, sanoo Moshes.
Putin kieltäytyy käyttämästä internetiä
Presidentti Putin herää joka aamu kello seitsemän ja saa kirjallisen tiedotteen sodasta. Tiedot on huolellisesti muokattu korostamaan onnistumisia ja vähättelemään takaiskuja, kertovat Venäjän entinen tiedustelu-upseeri sekä nykyiset hallinnon virkamiehet The Wall Street Journalille.
– Ne, jotka työskentelevät johtajalle, antavat sellaista tietoa, jonka johtaja haluaa kuulla, toteaa Arkady Moshes.
Putinin valtakauden aikana virkamiehet ovat oppineet, että saadakseen kiitosta ja ylennyksiä, heidän pitää liioitella hyviä uutisia ja vähätellä huonoja.
Huonojen uutisten pelätään järkyttävän ”Isää”, kertovat lähteet Wall Street Journalille. ”Isä” on Putinin lempinimi.
Samaa lempinimeä käytettiin aikoinaan Venäjän tsaareista.
Arkady Moshesin mukaan näyttää siltä, että myös Putin itse haluaa saada muunneltua totuutta ja uskoa siihen.
– Tätä voisi kutsua itse-manipulaatioksi, kiteyttää Moshes.
Putin on jo pitkään kieltäytynyt käyttämästä internetiä, koska pelkää digitaalista vakoilua. Hän ei myöskään luota mediaan.
– Putin uskoo, että media on aina jonkun kontrolloimaa. Hänhän on itse tehnyt tätä vuosikymmenet. Hän on propagandan ja mediasodan veteraani, toteaa Moshes.
The Washington Post -lehden mukaan Putinin eristäytyneisyys näkyy myös kansainvälisesti. Hän on tehnyt koronapandemian ja sodan aikana vain muutamia vierailuja ulkomaille, muun muassa Valko-Venäjälle, Uzbekistaniin ja Turkmenistaniin.
Moni entinen tukija on kääntänyt Putinille selkänsä. Paavi on verrannut Venäjän hyökkäystä juutalaisten joukkomurhaan.
Putinin tietolähteet
Syyskuussa Putin tapasi Kiinan johtajan Xi Jinpingin Uzbekistanissa ja vakuutti, että sota oli Venäjän hallinnassa. Samaan aikaan Venäjän joukot hävisivät taisteluja ja vetäytyivät satoja kilometrejä.
Arkady Mosheksen mukaan Putinin on täytynyt tietää tappioista.
– Emme voi olettaa, että Putin on täysin pimennossa. Esimerkiksi päätöksen joukkojen vetämisestä Hersonista pystyi tekemään vain yksin Putin, sanoo Moshes.
Toisaalta sotarintaman päivitysten saapuminen Putinin työpöydälle voi kestää useita päiviä.
The Wall Street Journalin lähteet kertovat monimutkaisesta tiedonkulusta.
Ensin etulinjan komentajat raportoivat turvallisuuspalvelu FSB:lle, joka muokkaa raportteja turvallisuusneuvoston asiantuntijoille. Nämä puolestaan välittävät ne Putinin oikealle kädelle, turvallisuusneuvoston pääsihteerille Nikolai Patruševille, joka välittää raportit Putinille.
Patrušev on kuulunut Putin lähipiiriin siitä lähtien, kun he olivat nuoria KGB-upseereita Leningradissa.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ei suostunut kommentoimaan asiaa The Wall Street Journalille. Hän totesi, että kaikki Putinin ”erikoisoperaation” ympärillä oleva toiminta on luokiteltu valtiosalaisuudeksi.
Jo ennen hyökkäystä Putin sai kaunisteltua tietoa Ukrainasta. Putinin lähipiiriin kuuluva liikemies Viktor Medvedtšuk vakuutti, että ukrainalaiset pitivät itseään venäläisinä ja toivottaisivat hyökkääjät tervetulleiksi kukkasin, kertoo kaksi virkamieslähdettä The Wall Street Journalille.
Lähteet kertovat myös, että raporteissa Moskovaan hyvät uutiset on kirjoitettu isolla fontilla etusivulle ja huonot uutiset jätetty loppuun.
Putinin ja eliitin kuilu syvenee
Moni venäläinen sota-asiantuntija ja ulkopolitiikan asiantuntija kuitenkin varoitti Putinia ennen sotaa. Muun muassa entinen eversti Mihail Hodarjonok on puhunut julkisesti siitä, että hyökkäys oli iso virhe. Myöhemmin hän perui puheitaan.
Kritiikki sotaa kohtaan on kasvanut Venäjällä viimeisen kuuden kuukauden aikana. Sotaa ovat arvostelleet erittäin kovasanaisesti myös Putinia tukevat sotakirjeenvaihtajat.
– Tämä kritiikki on varmasti tavoittanut Putinin. Mutta on eri asia, kuinka hän reagoi siihen, toteaa Moshes.
Myös kuilu Putinin ja eliitin välillä näyttäisi kasvavan.
The Washington Post kertoo, että osa eliitistä on turhautunut presidentin toimintaan, ja Putin kokee olevansa yksin. Putin perui joulukuussa uudenvuoden tapaamisensa Venäjän rikkaimpien bisnesmiesten kanssa. Sen katsotaan syventävän kuilua hänen ja eliitin välillä entisestään.
Osa eliitistä tukee Putinia ja sotaa edelleen. Tukijoita on erityisesti sotateollisuuden johtajissa, jotka hyötyvät asebisnekseen tulevasta valtavasta rahamäärästä.
– Venäjän talous pyörii suurelta osin siksi, koska aseteollisuus pyörii, kiteyttää Moshes.
Eliitin rivit rakoilevat myös Venäjän armeijan ja turvallisuuspalvelun välillä. FSB johtaa maata ja määrittelee sodan kulun, mutta sen strategia ja päätökset eivät aina miellytä armeijan johtoa.
– Tämä on johtanut tilanteeseen, että tieto taistelukentältä ei ole realistista ja eri tahot käyttävät tietoja toisiaan vastaan, sanoo Moshes.
Kun Kiovan valloitus heti sodan alussa epäonnistui, puolustusministeri Sergei Shoigu raportoi Putinille videolinkin kautta: ”Vladimir Vladimirovich, kaikki menee suunnitelmien mukaan. Raportoimme tästä sinulle joka päivä.”
Putinin tulevaisuus Venäjän johdossa
Venäjä on ollut Putinin Venäjä yli 20 vuotta, ja nyt Putin on 70-vuotias.
Moshes uskoo, että Putin jatkaa vallassa ainakin ensi vuoteen. Putin ei halua menettää valtaansa eikä tätä halua hänen lähipiirinsäkään, ellei sitten sodassa tapahdu radikaalia käännöstä.
– Jokin muutosvoima tulee kuitenkin. Näin on historia aina osoittanut, sanoo Moshes.
Hän uskoo, että Putinin jälkeen Venäjä avautuu, mutta ongelmana on maan ikiaikainen yltiöisänmaallisuus.
– Käyttääkö Venäjän kansa tilaisuuttaan, kun se tulee – sitä ei kukaan tiedä, Moshes toteaa.
Voit keskustella aiheesta la 7.1. klo 23 asti.