Luisu, sukellus tai jopa täydellinen romahdus.
Näin kuvattiin Venäjän talouden näkymiä sen jälkeen, kun hyökkäyssotaa käyvälle maalle asetettiin ensimmäisiä voimakkaita talouspakotteita. Arvioitiin, että maan talous supistuisi vuoden 2022 aikana jopa 15 prosenttia.
Näin ei käynyt. Voimakkaista pakotteista huolimatta Venäjän talous on porskuttanut eikä presidentti Vladimir Putinin sotakassa ole ainakaan täysin ehtynyt. Tuoreimpien arvioiden mukaan Venäjän talous supistui viime vuoden aikana noin nelisen prosenttia ja samankaltaista pudotusta ennakoidaan tälle vuodelle. Täydellistä romahdusta ei siis ole nähty.
Ovatko länsimaat epäonnistuneet pakotteissaan?
Aivan tätä tulkintaa ei asiantuntijoiden mukaan voida tehdä.
Venäjän taloutta seuraava vanhempi ekonomisti Heli Simola painottaa, että pakotteet ovat kyllä vaikuttaneet – mutta vain siellä, minne niitä on suunnattu. Simola työskentelee Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksessa.
– Pakotteet ovat kohdistuneet edelleenkin aika kapea-alaisesti. Varsinkin Venäjälle vientiin liittyvät rajoitukset, jotka tulivat voimaan heti keväällä, ovat vaikeuttaneet Venäjän tuotantoa monilla aloilla.
Etenkin koneiden ja laitteiden tuotanto on romahtanut. Esimerkiksi henkilöautojen ja kaivinkoneiden tuotanto laski marraskuussa noin 80 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Myös vähittäiskauppa ja esimerkiksi metsäteollisuus ovat sukeltaneet.
Pelkillä pakotteilla ei lopeteta sotia
Euroopan unioni on tehnyt hyökkäyssodan alun jälkeen yhteensä yhdeksän Venäjän vastaista pakotepakettia. Sanktioiden laajuutta on kuvattu ennennäkemättömäksi.
Helsingin yliopiston taloushistorian professorin Jari Elorannan mukaan pakotteiden merkitystä ei kuitenkaan ole kunnolla ymmärretty. Pakotteisiin liittyy liian optimistisia odotuksia, Eloranta sanoo.
– Pakotteet eivät toimi sillä tavoin kuin poliitikot sodan aluksi uhosivat.
Esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi helmikuun lopussa, että pakotteilla tulee olemaan ”maksimaalinen vaikutus maan talouteen”. Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire taas painotti maaliskuussa, että pakotteet saavat aikaan Venäjän talousromahduksen.
Yhdysvalloissa pakotteita nimitettiin jo ennen Venäjän varsinaista hyökkäystä Ukrainaan ”kaikkien pakotteiden äidiksi”.
Elorannan mukaan ajatus siitä, että pakotteilla saataisiin Venäjä nopeasti polvilleen ja sota jopa loppumaan, ei perustu historialliseen näyttöön. Sotia ei saada noin vain lopetettua tai diktatuureja kaadettua pakotteiden avulla, Eloranta sanoo.
Pakotteilla on silti merkitystä. Ne ovat osaltaan vaikuttaneet sodankäyntiin ja Elorannan mukaan heikentäneet Venäjän kykyä tuottaa uutta sotateknologiaa ja -kalustoa.
Samaa sanoo vanhempi ekonomisti Heli Simola.
– Pakotteet ovat erittäin tärkeä keino vähentää Venäjän mahdollisuuksia käydä tätä sotaa. Ne leikkaavat Venäjän valtion tuloja ja vaikeuttavat Venäjän sotateollisuuden tuotantoa. Valitettavasti pelkästään pakotteilla ei sotaa kuitenkaan saada lopetettua.
Laajemmin pakotteiden vaikutukset nähdään vasta myöhemmin. Pakotteiden toimiminen kun vie aikansa.
Pitkällä aikavälillä Venäjän talouden näkymä on joka tapauksessa hyvin heikko. Sodan ja pakotteiden seurauksena maalla voi olla edessään menetetty vuosikymmen eli pitkäkestoinen peruutusvaihe.
– Venäjän talouden näkymät seuraavan 5–10 vuoden aikana ovat todellakin lohduttomat, Eloranta toteaa.
Venäjä on polttanut sillat sen merkittävimpiin kauppakumppaneihin ja sodan vauhdittama aivovuoto heikentää entisestään kasvun edellytyksiä. Samalla suuri joukko länsimaisia yrityksiä on vetäytynyt kokonaan maasta. Venäläisillä on Suomen Pankin lokakuussa julkaistun ennusteen mukaan edessään ”pitkä ja osin kivulias sopeutuminen aiempaa matalampaan elintasoon”.
Pudotus ei ole niin voimakas, mutta se on pitkäkestoinen
Myös Suomen Pankki muutti huomattavasti arviotaan Venäjän talouden kehityksestä. Maaliskuussa pankki arvioi, että Venäjän bruttokansantuote supistuisi 10 prosenttia vuoden 2022 aikana. Lokakuussa arvio oli enää neljä prosenttia.
Simolan mukaan arvion laskemista selittää useampi tekijä. Ensinnäkin käsitys kriisin aikajänteestä on päivittynyt.
– Keväällä ajateltiin, että tulee hyvin syvä ja nopea pudotus, minkä jälkeen tilanne tasaantuu. Nyt näyttää siltä, että pudotus ei ole niin voimakas, mutta se kestää huomattavasti kauemmin.
Talouden äkkiromahdusta ei tapahtunut ennen muuta kahdesta syystä. Venäjällä onnistuttiin välttämään laajamittainen finanssikriisi, sillä heti keväällä Venäjän keskuspankki asetti tiukkoja rajoituksia rahoitusmarkkinoille, Simola arvioi.
Venäjän finanssijärjestelmän iskukyky yllätti professori Jari Elorannan.
– Venäjän pankkijärjestelmä toimii paljon paremmin kuin luulimme. Itsellenikin on ollut yllätys, miten nopeasti tilanteeseen on pystytty reagoimaan.
Venäjän talous on välttynyt romahdukselta myös siksi, että Venäjä on saanut fossiilisten polttoaineiden kallistumisen myötä ennätyssuuret vientitulot. Fossiiliset polttoaineet – ennen kaikkea öljy – ovat Venäjän tärkeimpiä vientituotteita.
Pian vientitulojen ennakoidaan karisevan merkittävästi.
Kuukausi sitten tulivat voimaan EU:n venäläisen raakaöljyn tuontikielto sekä G7-maiden asettama venäläisen öljyn hintakatto. Ensi kuussa voimaan taas on tulossa EU:n asettama venäläisten öljytuotteiden tuontikielto.
Alustavien tietojen mukaan näyttää siltä, ettei Venäjä löydä kaikelle raaka-öljylleen korvaavia ostajia nyt, kun raakaöljyä ei saa enää tuoda meriteitse EU-alueelle. Vientimäärät ovat joulukuussa supistuneet noin 15–20 prosenttia aiempiin kuukausiin verrattuna, Simola kertoo.
Myös venäläisen öljyn vientihinta on laskenut selvästi, ja vientituloissa on jo muutenkin nähty notkahdus.
Simola arvioi, että öljyn vientimäärän kutistuminen ja hinnan halpeneminen tulevat yhä kiristämään Venäjän valtiontalouden tilaa. Tästä kertoo myös Venäjän valtiovarainministeri Anton Siluanovin lausunto. Hänen mukaansa Venäjän budjetin alijäämä paisuu vientitulojen kutistumisen myötä ennakoitua suuremmaksi.
Voit keskustella aiheesta 8.1. kello 23:een saakka.
Lue lisää: