Stormossenin poistotekstiilivarastolla Mustasaaressa on säkkejä kahdessa kasassa. Suurissa valkoisissa on materiaali, joka matkaa Paimioon, missä käyttökelvottomista tekstiileistä jalostuu kuitua.
Mustissa jätesäkeissä puolestaan on se poistotekstiilipisteisiin tuotu tavara, joka ei täsmää keräysohjeiden kanssa.
Mustien pussien läjä kertoo, että kuluttajilla riittää vielä opeteltavaa tekstiilien lajittelussa.
Vuonna 2021 hyväksytty jäteasetus velvoittaa kunnat järjestämään asumisesta syntyvän tekstiilijätteen vastaanoton tämän vuoden alusta lähtien.
Osa aloitti etunojassa, kuten kuuden pohjalaiskunnan jätehuollosta vastaava Stormossen.
Se aloitti poistotekstiilien keräämisen neljällä pisteellä Vaasan ja Mustasaaren alueella lokakuun alussa – vaihtelevalla menestyksellä.
Innostusta kyllä oli, astiat täyttyvät nopeasti ja kolmella hyötykäyttöasemalla oleviin keräyksiin tulikin pääosin oikeaa materiaalia. Kauppakeskukseen sijoitettu keräyspiste sen sijaan poistettiin pian koekäytöstä.
– Kauppakeskuksessa keräysastiaan tuli kaikkea maitopurkeista puutarhajätteeseen. Tekstiilimassa mitä siellä oli, meni pilalle, suoraan polttoon, kertoo palvelupäällikkö Timo Lehtola Stormossenilta.
Käyttökelpoinen ensisijaisesti käyttöön
Suomessa syntyy tekstiilijätettä noin 100 000 tonnia vuodessa. Jokainen suomalainen heittää pois keskimäärin peräti 13 kiloa tekstiilijätettä. Nyt tämän massan toivotaan kiertävän soveltuvin osin myös raaka-aineeksi.
Ohjeet siitä, mikä soveltuu jatkokäyttöön ja mikä ei, löytyvät jäteasemilta. Ne on kirjattu viime hetken tarkistusta varten myös keräyslaatikkojen kylkeen.
Nyrkkisääntönä on, että materiaalin tulee olla puhdasta ja käytöstä poistettua.
– Käyttökelpoiset tekstiilit on ensisijaisesti ohjattava uudelleenkäyttöön, hyväntekeväisyyteen tai kirpputorille, muistuttaa kymmenen pohjalaiskunnan alueella toimivan Ekoroskin tiedottaja Pia Grankvist.
Muun muassa alusvaatteet, peitot ja pehmolelut eivät sovellu jatkojalostukseen. Homehtuneista tekstiileistä puhumattakaan.
– Hygieniasyistä. Peitostakaan ei voi sanoa, mitä siellä on sisällä, täsmentää palvelupäällikkö Timo Lehtola Stormossenilta.
Taidot karttuvat vähitellen
Stormossenin kolmen kuukauden kokeilu opetti ainakin sen, että lisää tiedotusta tarvitaan. Oppimista on vielä kerääjilläkin.
– Varmasti on epäselvää, meillekin on. Yhä joudutaan silloin tällöin kysymään Paimiosta, minne nämä menee, kertoo palvelupäällikkö Timo Lehtola.
Stormossenilla syksyn aikana kerätyistä poistotekstiileistä noin 60 prosenttia oli kelvollista kuidun raaka-aineeksi.
Kuulostaa melko pieneltä prosentilta?
– Toivon että se paranee. Se paranee sillä, että käyttöön kelpaavat tavarat löytävät uuden käytön jo ennen kuin ne päättyvät meille. Kyllä 70–75 pitäisi saavuttaa, aprikoi Lehtola.
Esimerkiksi noin 10 prosenttia syksyn aikana Stormossenille tuoduista tekstiileistä soveltuisivat vielä käyttöön, ja osa kuuluisi lähtökohtaisesti polttoon. Siksi kaikki poistomateriaali lajitellaan vielä kertaalleen.
Stormossenilla lajittelua hoitaa tällä hetkellä yksi ihminen, jolla on asiaan hyvä näppituntuma. Kirjaimellisesti, naurahtaa Lehtola.
– Hengityssuojaimet ja hanskat kädessä sitä tehdään. Kuolinpesistä esimerkiksi voi tulla monenlaista materiaalia.
Keräyksen alkamista on odotettu
Innostus säästää luonnonvaroja tuottamalla käyttökelvottomista kamppeista kuitua on ilmeinen. Ekoroskin Kauhavan hyötyjäteasemalle kyselyjä on tullut jo kuukausien ajan, kertoo asemanhoitaja Hilkka Palomäki.
– Kovasti on odotettu ja oltu kiinnostuneita tekstiilien oikeasta kierrättämisestä. Luonnon säästäminen on tärkeää monelle, uskoo Palomäki.
Innokkaimmat kävivät jo viime vuoden puolella pussukoidensa kanssa kysymässä keräysastioiden perään. Ekoroskin asemille ne ilmestyivät vuoden ensimmäisenä päivänä.
Ensimmäiset päivät olivat verkkaisia, mutta Palomäki uskoo, että pian kaksi keräyslaatikkoa voivat osoittautua riittämättömäksi.
– Niin se yleensäkin on, että ensin on suvantovaihe, opetellaan asioita, sitten tulee hässäkkä jolloin tulee paljon ja sitten se tasaantuu.
Näin uskoo myös palvelupäällikkö Timo Lehtola Stormossenilta.
– Valitettava fakta on, että jos omaankin vaatekaappiin katsoo, niin puolet siellä on sellaista tavaraa, jota ei tule käytettyä koskaan.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 saakka.