Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Asuntolainojen yleisin viitekorko Suomessa, 12 kuukauden euribor, ampaisi rakettimaiseen nousuun vuonna 2022. Nopea nousuvauhti ja yli kolmeen prosenttiin kivunnut korkotaso yllättivät sekä velalliset että asiantuntijat.
Lue tästä jutusta vastauksia siihen, miltä asuntovelallisen vuosi 2023 näyttää asiantuntijoiden mukaan.
Näkemyksensä kertovat Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus ja OP Ryhmän senioriekonomisti Tomi Kortela.
1. Kuinka korkealle euribor-korkojen nousu jatkuu?
12 kuukauden euribor saattaa nousta neljään prosenttiin tänä vuonna.
Kuusisto: Näyttää, että suurin nousu euribor-koroissa on jo nähty. Korot todennäköisesti nousevat vielä jonkin verran nykytasoltaan. Markkinoilla odotetaan 12 kuukauden euriborin asettuvan 3,5–4 prosentin välille. Ei ole kovin perusteltua odottaa, että euroalueella korot nousisivat viiteen tai kuuteen prosenttiin.
Brotherus: Uskon, että korot vielä vähän nousevat nykylukemista, ehkä pyöreästi 3,5 prosentin paikkeille. Markkinoillakaan ei ole juuri sen suurempia korko-odotuksia tällä hetkellä. Voi olla, että vuodesta tulee vakaa, mutta vaikea, eli korot pysyvät korkealla.
Kortela: Suurin nousu on jo ehdottomasti takana. Euribor on nyt noussut lähes neljä prosenttiyksikköä vuoden aikana, mutta voi ehkä nousta vielä jonkin verran. Markkinoilla on epävarmuutta, joten on hyvä varautua, että euribor voi nousta neljään prosenttiin.
2. Mitä pitäisi tapahtua, että korot kääntyisivät laskuun?
Kun inflaatiopaineet hidastuvat, voidaan nähdä korkojen kääntyminen laskuun.
Kuusisto: Jotta 12 kuukauden euribor voisi kääntyä laskuun, ei tarvitse nähdä konkreettista muutosta Euroopan keskuspankin (EKP) korkopolitiikassa. Riittää, että saadaan signaali muutoksesta. EKP:n antama viesti inflaatiopaineiden hidastumisesta ja siitä, ettei korkoja enää tarvitse nostaa enempää, voisi vaikuttaa korkojen kääntymiseen laskuun.
Brotherus: EKP tuijottaa kahta asiaa haukan lailla. Toinen on toteutuva inflaatiokehitys: miten hinnat ja palkat nousevat vuoden aikana. Ja toinen tekijä on inflaatio-odotukset eli miten kuluttajat, yritykset ja markkinat ennakoivat inflaation kehittyvän tulevaisuudessa. Jos nämä laskevat, niin pitkissä euribor-koroissakin voidaan nähdä laskua.
Kortela: Perus markkinaodotuksessa korkojen ajatellaan laskevan pikku hiljaa vuoden 2023 lopussa ja vuonna 2024, kun inflaatio maltillistuu. Jos korot laskisivat merkittävästi, tarkoittaisi se, että inflaatio olisi laskenut selvästi alle EKP:n tavoitteen ja euroalueella olisi taantuma. Paluu nollakorkoihin tarkoittaisi talouden heikentymistä ja todennäköisesti työttömyyden reilua kasvua, että sinällään kannattaa varoa, mitä toivoo.
3. Milloin korkojen lasku voisi olla mahdollinen?
Ei ehkä vielä tänä vuonna. Pitkällä aikavälillä 12 kuukauden euriborin arvellaan asettuvan 2–3 prosentin välille.
Kuusisto: Näen, että signaali inflaatiopaineiden hidastumisesta voidaan saada ehkä aikaisintaan kesällä, jolloin EKP julkaisee talousennusteet. EKP:n kesäkuun kokous tulee olemaan kiinnostava ja viestinnässä saattaa näkyä muutos, joka voi vaikuttaa korkojen kääntymiseen laskuun.
Brotherus: Uskon, että 12 kuukauden euribor nousee vielä kohti kesää ja pysähtyy niille sijoilleen loppuvuodeksi. Uskon, että vuoden kahden päästä 12 kuukauden euribor-prosentti alkaa kakkosella, nykyisen kolmen prosentin sijaan. Jos korot laskisivat tänä vuonna, tarkoittaisi se talouden ja työllisyyden sakkaamista odotettua enemmän. Vähintään kolmen prosentin korkotasoon on hyvä totutella tässä vaiheessa.
Kortela: Pitkällä aikavälillä ajattelemme 12 kuukauden euriborin asettuvan kahden ja kolmen prosentin väliin. Lyhyemmällä aikavälillä painottaisin epävarmuutta, joten kannattaa varautua neljän prosentin korkoon.
4. Viestisi asuntovelalliselle vuodelle 2023?
Vakaa, mutta vaikea vuosi. Pitää pystyä sopeuttamaan oma talous korkeampaan korkotasoon.
Kuusisto: Kannattaa selvittää oman asuntolainan korontarkistuspäivä ja laskea, paljonko hoitokulut nousevat kuukausitasolla. Rauhoittava tieto on, että pankit ovat stressitestanneet asiakkaiden maksukykyä nykyistä korkeammalla korkotasoilla ja todennäköisesti suurin korkojen nousu on takana päin.
Brotherus: Vuodesta 2023 on tulossa yhä edelleen vaikea, mutta vakaa vuosi. On hyvä muistaa, että asuntovelalliselle tärkeintä on työllisyys. Jos oma työpaikka pysyy, niin kyllä näistä kovemmistakin koroista ja inflaatiosta selvitään. Jos työpaikka lähtee, niin silloin myös matalammat korot ja matalampi inflaatio ovat hyvin paljon vaikeammin selvitettävissä.
Kortela: Nyt vaan pitää pystyä sopeuttamaan omaa talouttaan korkeampaan korkotasoon. Korkotasostakaan en olisi niin huolissani, mutta poikkeuksellista on ollut tilanteen nopeus.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 11.01. kello 23:een asti.