Panssarivaunut ovat nousseet loppiaisviikonloppuna keskusteluun, kun eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) ilmoitti julkisuudessa, että Suomi voisi luovuttaa joitakin Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja Ukrainalle, jos tähän lähdetään Euroopassa laajemmin. Aiemmin samansuuntaista on ehdottanut vihreiden Atte Harjanne ja RKP:n Anders Adlercreutz.
Mutta onko panssarivaunuilla oikeasti merkitystä tämän päivän sodankäynnissä ja erityisesti Ukrainassa?
Vaikka taistelupanssarivaunu on julistettu monesti kuolleeksi ja vanhanaikaiseksi, tarjoaa se oikein käytettynä kuitenkin parasta tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta taistelukentille, sanoo asiantuntija kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri.
– Oikea käyttö tarkoittaa sitä, että sitä ei käytetä yksin. Yksin käytettynä taistelupanssarivaunu taistelukentällä on kallis ruumisarkku teloilla, se on helppo tuhota.
Myös sotatieteiden dosentti ja Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö pitää panssarivaunuja edelleen tärkeinä.
– Kyllähän siitä kertoo myös se, että Ukraina on niitä koko ajan pyytänyt. Kyllä Ukraina parhaiten tietää omat tarpeensa. Varsinkin tässä tilanteessa, jossa Venäjä miehittää melkein viidesosaa Ukrainasta ja Ukraina haluaa alueet takaisin. Se vaatii Ukrainalta hyökkäykseen käymistä ja hyökkäyksessä varsinkin modernit taistelupanssarivaunut ovat erittäin tärkeitä.
Taistelupanssarivaunuja tarvitaan alueiden takaisin valtaamiseen
Aiemmin tällä viikolla Saksa ilmoitti lähettävänsä Ukrainaan 40 Marder-rynnäkköpanssarivaunua ja Yhdysvallat 50 Bradley-rynnäkköpanssarivaunua. Myös Ranska on kertoi avustavansa Ukrainaa AMX 10 RCR -mallisiilla panssaroiduilla ajoneuvoilla.
Toverin mukaan rynnäkköpanssarivaunut ovat tärkeä osa panssariasetta ja niitä tarvitaan tukemaan taistelupanssarivaunuja, mutta ne ovat panssarisuojaltaan ja tulivoimaltaan huomattavasti taistelupanssarivaunuja heikompia.
– Esimerkiksi paketista, jonka Yhdysvallat ilmoitti antavansa, puuttuu se kaikkein tärkein asia eli taistelupanssarivaunukalusto, jolla voidaan murtaa vastustajan puolustusasemia helpommin, Toveri sanoo.
Ukraina on ilmoittanut tarvitsevansa 300–400 taistelupanssarivaunua. Sillä määrällä pystyisi Toverin mukaan varustamaan viidestä kuuteen panssarimekanisoitua prikaatia.
– Ukrainassa on alavaa maata, näkyvyys on useita kilometrejä joka suuntaan. Vihollinen on linnoittautunut valtaamilleen alueille kuukausikaupalla, kaivanut juoksuhautoja, tehnyt panssariesteitä ja sillä on tukena vahva tykistö. Sellaisia asemia vastaan hyökkääminen jalkaväellä on erittäin kuluttavaa. Siksi Ukraina nimenomaan haluaa panssariasetta, koska niillä voidaan paremmin suojattuna ja nopeammin murtautua linjoista läpi, Toveri kuvaa.
Panssarivaunujen luovuttaminen heikentää omaa puolustuskykyä
Suomi valmistelee parhaillaan 12. avustuspakettiaan Ukrainalle. Uusi puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) lupasi torstaina nimityspuheessaan, että Suomen tuki Ukrainalle tulee jatkumaan.
Sekä Savola että Häkkänen ovat kuitenkin todenneet, että Ukrainan avustaminen ei saisi heikentää Suomen omaa puolustuskykyä.
Toverin mukaan kaikki Suomen Leopard 2 -taistelupanssarivaunut on tarkoitettu jollekin sodan ajan joukolle. Jos niitä annetaan pois, joku joukko jää ilman, ja se menetys täytyy jollain aikavälillä korvata.
– Jos tällaista tehdään, nyt olisi sen aika, koska Venäjä on aika heikko useamman vuoden. Menee viidestä kymmeneen vuotta ennen kuin Venäjä pystyy maavoimillaan uhkaamaan ketään, koska se on kärsinyt niin pahoja tappioita Ukrainassa. Tässä olisi aikaa korvata se kyky, joka luovutetaan.
Toinen vaihtoehto olisi auttaa Ukrainaa koulutuksessa ja kunnossapidossa, jos joku muu maa luovuttaisi itse kalustoa. Sellainen maa, joka ei ole niin lähellä Venäjää kuin Suomi. Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja on käytössä useissa eri maissa.
– Vanhana panssariprikaatin komentajana sydän vuotaa verta, kun ajattelee, että niitä vähiä vaunuja pitäisi pois antaa. Mutta kyllä Suomen pitäisi tähän projektiin lähteä mukaan jollakin panostuksella, Toveri toteaa.
Toverin mukaan kokeneen taistelupanssarivaunumiehistön kouluttaa kahdessa kuukaudessa. Ylläpidon, huollon ja muun tukijärjestelmän pystyttäminen kestää kauemmin.
– Jos nyt tehtäisiin päätöksiä, kesällä olisi jo kykyä käytössä Ukrainalla, Toveri uskoo.
Lisätty 8.1.2023 klo 19.10: Harjanteen ja Adlercreutzin blogikirjoitus ja otsikkoa muokattu.
