IRPIN Tänään Ukrainassa vierailee kolmas suomalainen delegaatio sodan aikana. Tällä kertaa vierailun aiheena ovat Suomen lahjoittamat väliaikaisasunnot, jotka on tarkoitettu ainakin 200:lle sodan myötä kotinsa menettäneelle ukrainalaiselle.
Talot ovat nousseet miehityksestä kärsineen Irpinin kaupungin laitamalle kahdessa kuukaudessa.
Irpinissä pidettiin aamupäivällä tilaisuus, johon osallistuivat sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.). Ukrainan puolelta paikalla oli sisäministeriön ja Irpinin kaupunginjohdon edustajia.
– Tämä on konkreettinen osoitus, että suomalaista laatua ja suomalaista työtä on Ukrainassa tänään, tässä ja nyt. Tämä on myös iso lähtö sille jättimäiselle jälleenrakennusprojektille, mikä meillä on yhdessä edessä, ministeri Skinnari sanoi Ylelle.
Paikalla oli myös talojen suomalaisen rakentajan asiantuntijoita. Tällä hetkellä rakennustyömaalla työskentelee seitsemän suomalaista. Turvallisuussyistä rakennusfirman nimeä ei toistaiseksi anneta julkisuuteen.
Hankkeen budjetti 5 miljoonaa euroa
Hanke sinetöitiin heinäkuussa, kun Suomen hallitus myönsi lisätalousarviossa 70 miljoonan euron lisätuen Ukrainalle. Siitä puolet menee humanitaarisiin tarkoituksiin, muun muassa kotinsa menettäneiden asuttamiseen.
Ukrainan pyynnöstä ulkoministeriö hankki väliaikaisia perheasuntoja ukrainalaisille. Käytännön toteutuksesta ja asuntojen luovutuksesta vastasi sisäministeriö.
Marraskuussa ulkoministeriö raportoi talojen pystyttämisprojektin aloittamisesta Irpinissä. Nyt, kaksi kuukautta myöhemmin, kaikki 12 rivitaloa ovat paikoillaan. Niistä yksi on kohta käyttövalmis. Viimeisten talojen arvioidaan valmistuvan käyttökuntoon helmi-maaliskuussa.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 5 miljoonaa euroa, joista pelkästään 1,2 miljoonaa meni kuljetukseen. Kaikki 108 moduulia valmistettiin Suomessa tehtaalla ja kuljetettiin yksitellen rekoilla Irpiniin.
– Ihmisten näkymä on jo jälleenrakentamisessa, mutta samalla tiedetään, että tuhoja voi tulla lisää, eikä tiedetä, miten pitkään sota vielä jatkuu, ministeri Mikkonen sanoi.
– Oikeastaan samaan aikaan meidän pitää pystyä vahvasti antamaan apua tähän akuuttiin tilanteeseen. Niin humanitaarista apua kuin sotilaallista. Pitää pystyä tuomaan tänne väliaikaisia majoitusmahdollisuuksia, jotta ihmiset pystyvät jatkamaan elämää siellä, missä on turvallista, ja korjaamaan niitä tuhoja, joita on syntynyt, Mikkonen jatkoi.
Viime kesänä hyväksytyssä apupaketissa sovittiin myös pelastushenkilöstölle tarkoitettujen majoituskonttien toimittamisesta. Ne luovutettiin Ukrainan sisäministeriölle tänään Kiovassa. Kontit auttavat Ukrainan hätätilaministeriön työntekijöitä ja muita pelastajia auttamaan ihmisiä muun muassa miehityksestä vapautetuilla alueilla.
Ensimmäisiä asukkaita maaliskuussa
Ukrainalla oli jo ennestään kokemusta siirtolaisten majoittamisesta väliaikaisiin asuntoihin. Saksan lahjoittamat moduulitalot ilmestyivät moniin ukrainalaiskaupunkeihin jo syksyllä 2014.
Viime vuonna erilaisia kontti- ja moduulitaloja alettiin toimittaa Ukrainaan keväällä, kun siirtolaisaalto oli voimakkaimpana. Niitä nousi etupäässä Länsi-Ukrainan kaupunkeihin, joihin tuli eniten maan sisäisiä pakolaisia.
Esimerkiksi huhtikuussa Yhdysvallat toimitti 18 konttitaloa Taka-Karpatian alueelle. Yhdysvalloissa tällaisiin taloihin majoitetaan luonnonkatastrofien uhreiksi joutuneita ihmisiä.
Puola toimitti konttiasuntoja keväällä Lvivin alueelle ja kesällä myös muualle, muun muassa Butšan kaupunkiin. Yle kävi tutustumassa näiden talojen arkeen joulukuussa.
Suurimpana ongelmana taloissa olivat toistuvat sähkökatkot ja niistä johtuva kylmyys. Asukkaat olivat kuitenkin erittäin kiitollisia Puolalle avusta.
Suomalaisissa taloissa lämpöeristeenä toimivat XPS-levyt. Taloissa on perustukset, ilmalämpöpumput ja lämpöpatterit, joten ne soveltuvat talvikäyttöön konttiratkaisuja paremmin.
Ensimmäisiä asukkaita taloihin odotetaan maaliskuussa.
– Etupäässä tänne majoitetaan lapsiperheitä, jotka ovat menettäneet kotinsa. Irpinissä 40 kerrostaloa ja 1 500 omakotitaloa joudutaan purkamaan, joten asuntoa tarvitsee suuri määrä kaupunkilaisia. Etusijalla meillä on toki perheet, joissa on yli kolme lasta tai jotka ovat menettäneet perheenisän, kertoo Irpinin sosiaalijohtaja Julia Ustitš.
Ministeri Skinnari näkee paljon potentiaalia suomalaiselle osaamiselle Ukrainan jälleenrakentamisessa. Eikä rakentaminen ole Suomen ainoa vahvuus.
– Suomella on energiaosaamista, televerkko-osaamista, koulutusosaamista. Suomi on ollut yksi keskeisimpiä lahjoittajia siihen, että sähkön saanti on ylipäätään mahdollista, hän muistutti.