Tavallisen oululaisen kerrostaloasunnon oven takaa paljastuu pieni yksiö, jonka sisustuksena on kaksi pöytää ja kolme muhkeaa mustaa nojatuolia. Keittiön tasot ovat täynnä erivärisiä kynsilakkoja.
Asunnosta on tehty kynsisalonki, joka on tällä hetkellä työpaikka kahdelle ukrainalaiselle.
Toinen heistä on salongin perustanut 26-vuotias Leonid Shulgin, joka tietää kokemuksesta, kuinka vaikea ukrainalaisten on löytää töitä Suomesta. Hän ryhtyi kynsisalongin yrittäjäksi, jotta voisi työllistää heitä itse.
– Ajattelin, että on velvollisuuteni auttaa, Shulgin sanoo.
Shulgin muutti Ukrainasta Suomeen jo viisi vuotta sitten ammattijalkapalloilijaksi. Jalkapallouran päätyttyä Shulgin huomasi, että vaikka hän puhuu sujuvasti englantia, ilman kunnollista suomen kielen taitoa oli hyvin vaikea löytää töitä.
Ukrainalaisesta yliopistosta saadusta liiketoiminnan tutkinnosta oli kuitenkin hyötyä, ja lopulta hän sai paikan myyjänä pienestä pakkaustarvikeyrityksestä.
Kaikki muuttui, kun sota alkoi Ukrainassa viime vuoden helmikuussa. Shulgin halusi auttaa kotimaansa ihmisiä ja sotaan joutuneita läheisiään miten vain pystyi. Hän kertoo antaneensa kaikki vuosien aikana kertyneet säästönsä enolleen Ukrainaan, ja rahoilla tämä hankki tarpeellista tavaraa rintamalle.
Oulussa asuva Shulgin perusti yrityksen, jonka kautta hän etsi töitä ukrainalaisille pakolaisille. Nopeasti hän törmäsi samoihin haasteisiin kuin itse töitä hakiessaan: vaikka monilla oli koulutus ja osaamista, töitä ei saanut.
Eri puolilla Suomea on edelleen tuhansia ukrainalaisia, jotka eivät ole vielä löytäneet töitä.
Töissä vain harva
Ukrainalaisten työnhakijoiden määrä on kasvanut tasaisesti sen jälkeen, kun sota Ukrainassa alkoi. Tällä hetkellä heitä on vajaa 7 000. Vain pieni osa tällä hetkellä TE-toimistoihin työttömäksi työnhakijoiksi ilmoittautuneista on töissä. Luvut eivät kerro koko totuutta, koska kaikki ukrainalaiset eivät ole TE-toimistojen asiakkaita, vaan etsivät töitä muuta kautta.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Susanna Piepposen mukaan työllistymistä tapahtuu koko ajan. Siitä ei kuitenkaan ole tarkkoja lukuja, kuinka moni ukrainalainen yhteensä on löytänyt työn kuluneen vajaan vuoden aikana, koska työn löytämisestä ei tarvitse ilmoittaa.
Piepponen kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan ukrainalaisia on työllistynyt muun muassa ruokapalveluihin, siivousalalle, metallialalle, rakennusalalle, puuteollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen. Työsuhteet ovat olleet sekä pysyviä että määräaikaisia.
Riski tuntemattomalla alalla
Leonid Shulgin sanoo, ettei olisi voinut ikinä kuvitella omistavansa kynsisalongin. Yrityksen perustaminen ei edes ollut hänen oma ideansa.
Viime keväänä hän sai puhelun 39-vuotiaalta Irina Laktionovalta, joka oli ollut työttömänä Suomessa jo useita kuukausia. Hän oli tullut maahan lastensa kanssa ja tarvitsi rahaa, jotta voisi tukea Ukrainassa olevia perheenjäseniään.
Shulgin löysi Laktionovalle työpaikan oululaisesta kynsisalongista. Melko pian yrityksen omistaja kuitenkin muutti muualle. Silloin Laktionova ehdotti kollegansa kanssa Leonid Shulginille, että tämä perustaisi oman kynsisalongin. Harkittuaan asiaa Shulgin päätti ottaa riskin tuntemattomalla alalla ja alkoi yrittäjäksi.
– Kaikki lähti auttamisen halusta. Tiedän kokemuksesta kuinka vaikaa Suomesta on löytää töitä, jos ei puhu kieltä.
Kielitaito onkin merkittävin tekijä, joka jarruttaa ukrainalaisten ja muiden vieraskielisten työllistymistä Suomessa. Vain noin kymmenen prosenttia ukrainalaisista puhuu englantia sillä tasolla, joka riittää työelämässä.
– Sen takia kannattaisi opetella suomi tai ruotsi, että pääsisi oman alan töihin, kun koulutusta ja työkokemusta on omasta maasta, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Susanna Piepponen.
Ukrainassa käyty koulu tai sieltä saatu osaaminen ei kuitenkaan välttämättä suoraan sovellu Suomen työmarkkinoille. Myös se voi vaikeuttaa töiden saamista.
Irina Laktionovalla on vuosien kokemus kauneudenhoitoalalla, ja hän on iloinen saadessaan jatkaa tuttua työtä myös Suomessa. Hän on opetellut muutamia suomen kielen sanoja, mutta pääasiassa kommunikoi asiakkaiden kanssa käännösohjelmien avulla.
Hänen toiveenaan on palata joku päivä kotiin Ukrainaan.
Voit keskustella aiheesta 13. tammikuuta kello 23:een asti.