Sata vuotta sitten, vuoden 1923 alussa, tuli voimaan valtioneuvoston päätös, jolla perustettiin Helsingin kaupungin luoteispuolelle itsenäinen kunta nimeltä Haagan kauppala.
Suunnilleen nykyisen Etelä-Haagan alueella sijainnut kauppala oli puutaloista koostunut huvila-alue, jonka maa-alasta noin 40 prosenttia oli asumatonta metsää.
Tämän päivän Etelä-Haaga on Helsingin halutuimpia asuinalueita. Sadan vuoden takaisesta huvilayhteisöstä on nähtävillä enää rippeitä, mutta jos tietää mihin katsoo, voi alueella edelleen nähdä häivähdyksiä kauppalan ajasta.
Esimerkiksi muutamat jäljellä olevat puutalot, vanhan turvesuon jäänteet, kotimaisten klassikkoelokuvien kuvauspaikat sekä kylmäveristen sotatoimien tapahtumapaikat liittyvät tiiviisti itsenäisen Haagan aikaan.
Näitä lähdemme etsimään kaupunginosan käppyräisiltä ja kapeilta kaduilta, mutta sitä ennen on syytä kerrata tiiviisti, mistä kaikki alkoi ja mikä Haagan kauppala oikeastaan oli.
Helsinki kasvoi nopeasti ja hallitsemattomasti
1800-luvun lopulla Helsinki oli pinta-alaltaan pieni kaupunki, jota ympyröi hieman hevosenkengän tapaan alue nimeltä Helsingin maalaiskunta.
Vuosisadan vaihteessa teollistumisen ja kaupungistumisen myötä Helsingin väkiluku kasvoi nopeasti, mikä alkoi näkyä myös maalaiskunnan puolella, varsinkin kaupungin ja maalaiskunnan raja-alueilla.
Kaupungin rajojen tuntumaan esimerkiksi Hermannin, Toukolan ja nykyisen Pasilan alueelle syntyi slummimaisia työläiskortteleita, jotka kasvoivat hallitsemattomasti. Samaan aikaan Oulunkylään, Kulosaareen ja nykyisen Haagan alueelle syntyi rauhallisia ja idyllisiä huvilayhteisöjä, jotka olivat saaneet innoitusta Keski-Euroopasta.
Haagan ja Huopalahden alueen kehitystä edesauttoivat erityisesti Helsingistä Turkuun johtaneen rautatien valmistuminen 1903 ja maayhtiö M. G. Steniuksen aktiivinen maanvuokraus- ja myyntitoiminta.
Huvila-alueilla oli itsenäistymispyrkimyksiä jo vuosisadan alkuvuosina. Maalaiskunta oli laaja maaseutumainen alue, jonka Helsingin-puoleisilla taajamilla oli täysin erilaiset tarpeet kuin harvaan asutulla maalaisyhteisöllä.
Esimerkiksi rakennusmääräykset olisi ollut helpompi kohdentaa rajatuille alueille, jos näillä alueilla olisi ollut itsenäisen kunnan status.
Vuosien vääntö edistyi pienin askelin. Vuonna 1906 alueesta tuli Haagan taajaväkinen yhdyskunta eli kauppalan ja maalaiskunnan välimuoto.
Vuonna 1920 Huopalahden kunta erotettiin Helsingin maalaiskunnasta. Kuntaan kuului nykyinen Munkkiniemi, Lauttasaari sekä osia Pasilasta.
Aluksi siihen kuului myös Haaga, joka vuoden 1923 alussa erotettiin omaksi Haagan kauppalaksi.
Vastaavaa kehitystä tapahtui muuallakin Helsingin liepeillä: Oulunkylä irrottautui Helsingin maalaiskunnasta vuonna 1921 ja Kulosaaren huvilakaupunki 1922.
Anssi Leskelä on asunut Haagan alueella yli 50 vuotta. Hän on tutkinut alueen historiaa, vetänyt Haagassa erilaisia kierroksia ja pitänyt esitelmiä.
Nyt Leskelä on lupautunut näyttämään paikkoja, jotka liittyvät olennaisesti sata vuotta sitten perustettuun kauppalaan ja laajemmin koko Suomen historiaan.
1. Sisällissodan teloituspaikka
Kierroksen ensimmäinen pysähdyspaikka on Vihdintien liikenneympyrän itäpuolella, lähellä nykyistä Riistavuoren seniorikeskusta. Tälle paikalle surmattiin 45 tai 46 haagalaista punaiseksi arvioitua sotilasta Suomen sisällissodan viime metreillä.
Valtaosa sotilaista haudattiin metsään nykyisen Pohjois-Haagan puolelle. Pitkään vallalla olleen käsityksen mukaan ammuttujen joukossa oli myös neljä virolaista, joista yksi oli oikeusministeri Jüri Vilms.
Myöhemmin on selvinnyt, että tarina virolaisista ei pidä paikkaansa. Vuonna 2016 virolaisten nimet poistettiin haudan muistokyltistä Leskelän tutkimustyön julkistamisen seurauksena.
Alla olevassa haastattelussa Leskelä kertoo asiasta tarkemmin.
2. Kiffenin ampumarata
Kierroksen toinen pysähdyspaikka on nykyisen Pohjois-Haagan puolella.
Maria Jotunin tien ja Teuvo Pakkalan tien väliin jäävä elementtikerrostaloalue koostuu paristakymmenestä talosta, joiden eteläpuolella olevien kallioiden kätköissä on vanhoja betonirakenteita. Harva asukas kuitenkaan tietää, mitä nämä betonirauniot ovat.
Rakenteet liittyvät paikalla ennen sijainneeseen ampumarataan. Urheiluseura Kiffenin perustama 300 metrin ampumarata myytiin suojeluskunnille jo hyvissä ajoin ennen sotia. Ampuminen radalla jatkui aina vuoteen 1944.
Jäljellä on betonisten ampumasuojien rakenteet. Pohjoispään rinteestä saattaa edelleen löytää luoteja.
3. Huopalahden juna-asema
Etelä-Haagan juna-aseman nimi on Huopalahti, vaikka sen sijainnilla ei ole mitään yhteyttä esimerkiksi Pikku Huopalahteen tai Isoon Huopalahteen.
Huopalahti-nimistä paikkaa, kaupunginosaa tai aluetta ei Helsingissä ole, mutta aseman nimenä Huopalahti on pysynyt vuodesta toiseen. Leskelän mukaan Haagan huvilayhdyskunta laittoi jo noin 115 vuotta sitten rautatieyhtiölle anomuksen, että Huopalahden nimi muutettaisiin Haagan asemaksi. Ehdotus ei mennyt läpi.
Haagan kaupunginosayhdistys ehdotti nimenvaihdosta VR:lle myös kehäradan avaamisen yhteydessä vuoden 2015 tietämillä, mutta muutos ei onnistunut vieläkään. Siksi junat pysähtyvät edelleen Huopalahdessa, vaikka tosiasiallisesti ollaan Etelä-Haagassa.
Nykyinen asemarakennus on vuodelta 1921 eli Huopalahden kunnan ajalta.
4. Entinen turvesuo
Etelä-Haagan alueen pohjois–etelä-suunnassa halkaiseva Isonnevantie vihjaa nimellään paikan historiaan. Tie on linjattu alueelle, jossa oli vuosisatojen ajan suuri ja vetinen suo.
Anssi Leskelän mukaan suosta alettiin vuosisadan vaihteen tienoilla nostaa turvetta, jota tarvittiin muun muassa eristeeksi ja puutarhoihin. Läheisessä Strömstadin puistossa näkyy edelleen turpeennostovalleja, ja Haagan peruskoulu on rakennettu täyttömäelle, joka syntyi maansiirtojen seurauksena.
Nykyisen Suomalaisen yhteiskoulun paikalla oli turvepehkutehdas. Tehdas paloi vuonna 1925 ja samalla loppui turpeen nosto alueella.
Notkossa kulkeva Ristolantie on vanhan suoalueen lasku-uoma.
5. Seitsemän veljeksen sauna
Vuonna 1936 Haagaan valmistui uusi työväentalo, joka sijaitsi osoitteessa Yhdistystie 1. Rakentamisesta aiheutuneiden velkojen vuoksi talon alakerta vuokrattiin ensin Suomi-Filmi Oy:lle ja myöhemmin Suomen Filmiteollisuudelle.
Haagan katuja käytettiin paljon 1930- ja 1940-lukujen kotimaisten elokuvien kuvauspaikkoina. Kiinnostava esimerkki on vuonna 1939 valmistunut Seitsemän veljestä -elokuva, jonka kaksi keskeistä kohtausta on kuvattu Haagan kauppalassa.
Elokuvaa varten rakennettiin työväentalon viereen Martinkallion rinteeseen hirsinen sauna, joka esitti veljesten saunaa Impivaarassa. Sauna poltettiin niille sijoilleen elokuvakohtausta varten.
Haaga on esillä myös elokuvan toisessa kohtauksessa, jossa härkälauma piirittää veljeksiä suuren kiven ympärillä. Elokuvassa nähtävä hiidenkivi on haagalainen: kivi sijaitsee Pohjois-Haagassa Näyttelijäntie 3:n edustalla olevassa puistossa.
Maalaiskunnan rippeistä tuli Vantaa
Kauppalan aikaisiin edelleen jäljellä oleviin rakennuksiin kuuluu myös Sankaritien päässä sijaitseva kirjailija Joel Lehtoselle kuulunut omakotitalo.
Yhdistystien ja Ristolantien kulmassa sijaitseva Haagan leivän talo oli ensimmäisiä kerrostaloa muistuttavia näköisiä haagalaistaloja. Betonirunkoinen talo on 1930-luvun alusta.
Kauppalantie 18:ssa oleva Lars Sonckin piirtämä Haagan puhelinkeskus on vuodelta 1929, ja kauppalan ajalta ovat myös Oskelantien Puu-Elanto sekä Vanhan Turun maantien kulmaukseen vuonna 1927 valmistunut Tiili-Elanto.
Kylätiellä sijaitseva vuonna 1928 valmistunut Haagan kansakoulun talo on edelleen jäljellä, samoin Tunnelitiellä rinteessä sijaitseva villa Furuhäll sekä joitakin VR:n vanhoja vajoja.
Haagan kauppalan aikaa kesti reilun 20 vuoden ajan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 Huopalahden, Oulunkylän ja Kulosaaren maalaiskunnat, Haagan kauppala ja merkittävä osa Helsingin maalaiskunnasta liitettiin Helsinkiin.
Helsingin maalaiskunnan jäljelle jääneistä osista muodostettiin myöhemmin Vantaan kaupunki.
Kirjoituksen lähteinä on käytetty seuraavia teoksia: Vuori & Litzen: Helsingin maalaiskunnan historia 1865–1945 (1997) sekä Leskelä: Oman tiensä tekijät – Haagan työväenyhdistyksen 100-vuotinen historia (2008).
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 14. tammikuuta kello 23:een asti.