Erityisesti nuoret käyttävät kirjastoja yhä vähemmän, selviää tänään torstaina julkaistusta Sivistyskatsauksesta. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ensi kertaa tekemä julkaisu, jossa tarkastellaan OKM:n hallinnonalan kehitystä viime vuosikymmeninä.
Muutos kirjastojen asiakasmäärissä on tapahtunut 15 viime vuoden aikana. Lainaajien osuus väestöstä putosi 2020-luvun alkuun mennessä puolesta kolmannekseen.
Myös lukeminen on murroksessa. Siihen käytetty aika päivässä on vähentynyt etenkin miehillä.
Kirjastojen käyttö laskee todennäköisesti edelleen tulevaisuudessa, ja laaja kirjastolaitos näyttää jäävän Suomessa historialliseksi välivaiheeksi. Se rakennettiin 1960-luvulla.
Kulttuurialan työllisyys ja taloudellinen merkitys ovat myös laskeneet viime vuosikymmenen aikana.
Muutos liittyy suurelta osin lehdistön ja painotoiminnan työllisyyden selvään laskuun, mutta se näkyy myös esimerkiksi kulttuuritapahtumien järjestämisessä. Alan työllisyys puolittui vuosina 2008–2020. Kulttuurialan tapahtumien järjestäminen kärsi merkittävästi koronapandemiasta, mutta alan työllisyys ehti laskea yli kolmanneksella jo ennen kriisiä vuodesta 2008.
Työllisyyden vähenemisestä huolimatta taiteilijoiden määrä näyttää kasvaneen. Se näkyy alan ammattijärjestöjen jäsenmäärien kasvuna. Suurin osa taiteilijoista on freelancereita.
Rahoitus junnaa paikallaan
Taidetta ja kulttuuria rahoittavat Suomessa sekä valtio, kunnat että yksityiset säätiöt. Kulttuurin ja taiteen edunvalvoja Kulta tavoittelee kulttuuribudjetin nostoa prosenttiin valtion talousarviomenoissa. Valtion kulttuuribudjetti on ollut pitkään noin 0,8–0,9 prosenttia.
Valtio on rahoittanut taidetta ja kulttuuria myös veikkausvoittovaroista. 2010-luvulla summa oli puolet koko valtion kulttuuribudjetista. Nyt aiemmin veikkausvoittovaroista rahoitettu toiminta ollaan siirtämässä suoraan valtion budjettirahoitukseen.
Freelancer-taiteilijoille tarkoitettujen, Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) myöntämien taiteilija-apurahojen rahoituksen taso on säilynyt varsin vakaana kymmenen viime vuoden aikana. Taiteelliseen työskentelyyn myönnetty rahoitus on sen sijaan hieman heikentynyt. Siihen lasketaan muun muassa valtionpalkinto ja kirjailijoille tarkoitetut ”kirjastoapurahat”.
Rahoituksen taso on noin neljänneksen pienempi kuin aikana ennen 1990-luvun lamaa.
Korjaus 19.1. klo 09.40 Jutussa kerrottiin ensin, että tapahtuma-ala kärsi merkittävästi koronapandemiasta, mutta alan työllisyys ehti laskea yli kolmanneksella jo ennen kriisiä vuodesta 2008. Kyse on OKM:n katsauksen mukaan kuitenkin kulttuurialan tapahtumien järjestämisestä, ei koko tapahtuma-alasta.